Sininen takki on vihdoin valmis! Se on kolmas tekemäni versio Herjolfsnesin vaatteesta numero 64 eli museon luettelossa numero D10594, type II. Tällä tyyppinimellä kutsutaan kahta löytynyttä vaatetta, joissa on merkkejä nappikiinnityksestä. Näistä kahdesta vaate numero 64 on paremmin säilynyt. Takki koostuu kahdeksasta kiilasta, joiden toinen reuna on suora ja toinen leikattu vinoon. Se antaa takille mukavan laskeutuvan linjan. Sama leikkuutapa on entuudestaan tuttu mekosta numero 38, joka on erittäin suosittu keskiaikaharrastajien vaatteena. Takki on erittäin leveä, mutta siinä on hyvin istuvat hartiat ja pieni, tiukahko pystykaulus. Ja sitten ne hihat: takin hiha koostuu neljästä osasta: ylä- ja alaosasta sekä kahdesta kiilasta. Takin yläosan kiila tulee niinsanotusti taakse, alaosan kiila eteen. Jossain kuvassa näyttäisin hihansuussa olevan vielä pieni halkiokin. Minun versiossani sitä ei ole. Olen tehnyt myös alkuperäistä takkia huomattavasti pienemmän alakiilan. Hihojen kanssa mei...
Hibernointi on muun muassa sitä, kun perhoset vetäytyvät hyvin nautitun sokeri-punaviiniaterian jälkeen pesään levolle. Meidän pesämme on meidän kotimme, jossa harrastetaan elämää. Niin, ja keskiaikaa: pukuompelua, kutomista, veistämistä, värjäämistä. This is a blog with long name. Some call it Hibis. It is about life and historical handcraft, like weaving, carving,sewing and dyeing.