Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2009.

Jäitä hattuun ettei pala poltella

Aivan kuin siitä olisi ollut vastama muutama päivä; katselimme herran kanssa kesän tapahtumakalenteria ja totesimme, että onpa täyttä. Eilen huomasimme, että kesä alkaa olla ohi. Illassa on syksyn makua ja täydestä kalenterista vain kaksi tapahtumaa on kokematta. Ensin Pukkisaaren muinaismarkkinat 5.-6. syyskuuta ja sitten Aarnimetsän paronillinen investituura 11.-13. syyskuuta.
No, herra keksi vielä yhden menon investin jälkeiseksi viikonlopuksi eli ilmoittautui Vapaakomppanian järjestämään sotilasleiriin Turun linnalle. Minä tein jotain arvaamatonta ja radikaalia... päätin jäädä kotiin.

Yksi iso syy on se, että nyt on riittänyt vauhtia jo liikaa. Jos ei ihan pian ala kotielämä maittaa, niin pohjaan palaa, kuten kävi eilen niille nauriille, joita keittelin investin iltapitoja varten. Meinasin pakastaa soseena. Laitoin hellalle hautumaan ja menin olohuoneeseen... piipahtamaan. Unohduin tekemään tilattua neulasukkaparia ja uppouiduin siihen niin että nauriit paloivat. Teräskattilan pohja…

Perhoskatsomossa

Ihana tapa nauttia oman pihan lumoista: perhoskatsomo perennapenkkien keskellä.
Puutarha on suorastaan riehaantunut! Hajuherneet ovat melkein kaksimetriset.


Amiraali ja punatähkä.

Tämä meidän blogimme nimi tunnetusti viittaa perhosiin. Pidämme vieraista, etenkin lepattavista. Ja nyt ne ovat taas tulleet.
Eilen istuimme viiruhelpien ja auringonhattujen välissä ihastelemassa vieraitamme. Oli neitoa, ritaria ja amiraalia.
Tervetuloa kärsäkkäät! Ne kukkaset on valittu teitä varten.

Nokkosperhonen auringonhatussa.Kaikenlaiset pörriäiset viihtyvät myös. Tämäkin suorastaan sukeltaa kukan lumoihin.

... niin että näpit käryää...

On taas tullut tehtyä noita käsitöitä... Puhuttiin Saltivissa Sotkan ajoituksesta ja siitä, että tästä uiskosta voisi tehdä myös keskiaikaisen laivan. Saltvikissa oli viikinkilaivojen kokoontumisajot ja yksi huima alus oli keskiaikainen. Sotkan ajoituksesta on monta mielipidettä ja aikahaarukka seilaa nyt jossain 1200-luvun paikkeilla. Siispä... talonpoikaislaiva keskiajalta menisi yhtä hyvin kuin viikinkiaikainen laiva. Kun on niin hankala selittää että ei, tää ei oo viikinkilaiva, suomalaiset eivät olleet viikinkejä, mutta tämä laiva on siltä ajalta kun oli viikinkejä... No, tämä "keskiaikainen talonpoikaisalus" antoi kimmokkeen tehdä uuden mekon! Ideana oli tehdä ruskea, siis vaatimaton, sen verran väljä että voi tehdä töitä kuten soutaa ja niin edelleen. Kirtlen kaavalla läksin tekemään. Ei tullut vaatimatonta ja väljää, mekko halusi ihan välttämättä tulla hienoksi ja istuvaksi. Se on nyt valmis ja käsinompeluhaasteeseen sain lisätä 31,99 metriä lisää saumaa. BB-mekko eli is…

Vuosi sitten...

Omassa pihassa Anna Sofian kanssa. Neiti lähti syntymään suunnilleen samalla hetkellä kun meidän talo syttyi... Anna Sofia olikin vuoden takaisen kaaoksen iloinen valopilkku.

Olimme sunnuntaina Anna Sofian 1-vuosissynttäreillä. Oikeasti se synttäri oli jo 7. elokuuta. Anna Sofian juhlat veivät ajatukset vuoden päähän... meidän tulipalosta on vuosi. Se sattui 5. elokuuta ollessamme itse Visbyn keskiaikaviikolla telttaleirissä.
Kun tulimme kotiin ja kun kävi ilmi, että talo revitään auki kaikkien niiden virheiden takia, joita "olen-entinen-kiinteistövälittäjä-alankin-remppaukoksi" -äijä oli tehnyt, maailma sortui ja mieli murtui ja kaikki oli päin helvettiä. Eivätkä ne lieskat ole vieläkään minun sielustani sammuneet. Monesti seison katsomassa kotia ja pihaa korkeilta rappusilta ja ajattelen, miten onnellinen olen kun saan vielä tässä olla. Kaikki oli kuitenkin niin lähellä tuhoutumista. Se kaksi minuuttia...
Nyt, vuosi myöhemmin, on taas tullut osoitettua, että kyllä me pärjätä…

Morsinko ja värjäämisen ihme

Katsopas, Eikka, mitä me olemme tehneet. Mitenkäs tämmöinen saatiin aikaiseksi?
Lupailin edellisessä kirjoituksessa, että laitan väriviikonlopun reseptiikkaa kun kerkeän. Ei nytkään olisi oikeasti aikaa... mutta tässä tulee. Voitte sitten kokeilla kotona. Se on lystiä! Aloitetaan vaikeimmasta eli morsingosta: Kasvata aluksi kasvi. Kylvä kylmäkäsitellyt siemenet varhain keväällä lavaan, ne on sieltä helpompi erottaa kuin muun kasvuston seasta maasta. Odota, että ensimmäisen kesän ruusukkeisiin tulee paljon lehtiä. Poimi lehdet. Murskaa niitä kilon verran kannelliseen ämpäriin. Meillä oli 1,3 kiloa. Ensimmäisen vuoden lehtisato on kerätty ja murskattu. 1,3 kiloa tässä satsissa.

Kuumenna kymmenen litraa vettä kiehuvaksi, kaada vesi morsinkojen päälle niin, että vesi valuu hieman yli eli ämpäriin ei saa jäädä yhtään ilmaa. Sulje kansi tiukasti. Ja ollaan sitten varovaisia sen kiehuvan veden kanssa. Kun ämpäri on täpösen täysi, laitetaan kansi päälle. Se kannattaa tehdä pihalla. Odota 30-40 minuu…

Oman pihan värejä...ihanaa!

Susanna oli viikonloppuna kylässä ja meillä oli ihanaa... me nimittäin värjäsimme. Saalis sunnuntaina iltapäivällä oli yli kolme kiloa värjättyä lankaa ja pari essukangasta muinaispukua varten sai myös uuden värin. Värjäsimme - kokenillilla eli punaisilla kirvoilla. Kolme värjäystä, kolme erilaista punaista satsia. - krappilla kahteen kertaan oranssia - porkkanan naateilla ja parin punasipulin kuorilla ihanaa vihertävänkeltaista - tammenlehdillä ainutlaatuisen väristä helmenharmaata - omenapuunkuorilla keltaista - ja lopuksi: oman pihan morsinkosadolla sinistä! Reseptit laitan jahka on aikaa, mutta tässä kuvamaistiaisia. Morsinkoväristä laitan oman osion, mutta malttia, pitää tehdä palkkatyötä ensin.
Tässä satsi viimeistä omppuerää vailla. Kolme kiloa kaikenkaikkiaan. Ja mitäs me näistä tekisimme....? Neulasukkia, pipoja, lautanauhaa...ja sitten se paras eli terapeuttinen osuus: näitä voi talven pimeinä iltoina katsella ja muistella kesää!