Hibernaatiopesäke

No nyt on sitten hellemekko. Now I have a summer dress. Kai se on jonkin sortin sairaus... tapahtuman lähestyessä alan miettimään, mitä vaatteita pakataan mukaan. Seuraavaksi sitten jo leikataankin kangasta. Enkä muuten ole ainoa, jota tämä mekkovirus vaivaa. Ettäs tiedätten. No, tällä kertaa olemme menossa Saltvikin viikinkimarkkinoille Ahvenanmaalle. Haluan laittaa olkainmekon. Viime kesänä Sotkan viikinkielämöintiä varten tehty sininen ja vihreä yhdistelmä on liian kuuma: kaksi villaa, joista toinen todella paksua. Toimi hyvin talvella Rosalassa, mutta ei näillä keleillä. Joten... kiitos Emelle sovituksesta! Medeltidsmoden villaa, kankaanmenekki metrin, lähtötilanteessa lähes neljä suoraa kappaletta, joista kaksi leveää ja kaksi kapeaa. Neulasin, harsin, sommittelimme ja Eme neulasi muotoon annettujen ohjeiden mukaan. Siis: - Ota tästä enemmän ja joka saumasta tasaisesti, sanoin minä ja huiskasin käsilläni samaan aikaan kun olkaimeton mekko valui alaspäin. - Kyllä, mutta nyt ne käde...

Maikki on vähän kutonut. SE Maskun Humikkalan nauha, josta maailmalla vilisee tulkintioja. Tämä on Maikin uusimpia, mutta kaikki uusin tulee seuraavaan lautanauhakirjaan. The Braid from Masku Humikkala by Maikki Karisto. Awesome! She has researched how the original braid was made and done a wonderful job. Her latest results will be presented in her next book. Is that something! Jo parin vuoden ajan olen kutonut julkaisukelpoisia lautanauhoja, mutta jos jotain luuloja omista taidoista olikin, ne karisivat kurssimatkallamme Helsinkiin viikonloppuna. Lankadontin Laura eli Viljis kutsui minut luokseen nauha-akatemiaan jo lähes vuosi sitten, mutta vasta nyt löytyi passeli aika. Minä kutsuin mukaan Ilonan, Viljis houkutteli paikalle Johannan ja Maikin. Maikkiin olin tutustunut vuosi sitten Susannan pronssispiraalikurssilla ja kyseessä on siis sama kudonnan jumalatar, jolta ilmestyi lautanauhakirja viime syksynä. Ja niin me sitten Ilonan kanssa jouduimme lähes shokkiin, kun katselimme Maiki...