Tuo otsikko viittaa aika moneen asiaan... Harrikkaporukoilla on sellaisen kemut kerran vuodessa. Ne ovat kokoontumisajot, joiden on tarkoitus olla niinkuin silloin ennen vanhaan hyvään aikaan kun Hd oli vielä harvinainen näky maantiellä. Minäkin kun aloin vuonna 1991 harrastaa ameriikanpyöriä, japskilla ajellut työkaveri aukoi päätään että "tehkää vaan niitä mäntiä vaikka vyönsoljistanne, kun eihän harrikoihin saa edes varaosia". No, japsikuski oli väärässä. Ja vaihtoi sitten myöhemmin oman ompelukoneensakin kunnon mopoon. Ai jai sentään... joskus tulee ihan ikävä niitä aikoja. Mutta sitten taas ei yhtään kaipaa. Prätkäpiireissä on nykyisin liikaa pullistelijoita, baari-bikereitä ja prätkä-ämmiä. Pullistelijat ovat niitä, joiden ego kasvaa vain sen takia, että taskussa on mopon avaimet. Ne samat hermostuvat jos niiden konepyörää sanoo mopoksi. Baari-bikerit ovat niitä parrakkaita kaljuja nahkaliivi-äijiä, jotka keskittyvät kaljanjuomiseen ajamisen sijasta. Useimmalla ei edes ...
Hibernointi on muun muassa sitä, kun perhoset vetäytyvät hyvin nautitun sokeri-punaviiniaterian jälkeen pesään levolle. Meidän pesämme on meidän kotimme, jossa harrastetaan elämää. Niin, ja keskiaikaa: pukuompelua, kutomista, veistämistä, värjäämistä. This is a blog with long name. Some call it Hibis. It is about life and historical handcraft, like weaving, carving,sewing and dyeing.