Hibernaatiopesäke

  Tästä se lähtee: villainen viikinkilaivan purje. Here it goes: a woolen sail to a viking boat. Viime viikolla kävin päivämatkalla Ahvenanmaalla ja piipahdin Saltvikin viikinkikylässä. Haluan näyttää, mitä siellä tällä hetkellä puuhataan. On nimittäin sen verran mahtava ja upea ja kunnioitettavan inspiroiva hanke menossa. Siellä rakennetaan viikinkilaivaa. No, kaikkihan laivoja rakentavat, mutta kylän naiset aikovat kutoa purjeen itse pystykangapuissa. Purje on ollut hyvin arvokas esine ja niin se on nytkin: purjeen kutomiseen on varattu puolet koko laivaprojektin budjetista. Purjeesta tulee valmiina noin 20 neliötä suuri. Se kudotaan yhdeksänä 5,5 metrin palana. Kude on palttinaa, koska se on helpointa kutoa. Purjeen kutojat ovat vasta opetelleet pystykangaspuissa kutomista: Hannele Köngäs Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistosta piti keväällä 2012 Saltvikin naisille kahdeksanpäiväisen kurssin. Jokainen, joka halusi kutoa purjetta, kävi kutomassa...

Olen ihan sanaton. Kakkumäen Inkku eli Saija teki minulle kakun. En päässyt syömään sitä, sillä välillämme on puoli Suomea, mutta ajatus on tärkein. Kun olen katsonut tämän erittäin taitavan ja monipuolisen tekijän töitä, muun muassa kakkuja, heitin kerran hänelle että "koska teet pystykangaspuu-lautanauhakakun". Olen tätä ennen hämmästellyt muun muassa niityllä taistelevia viikinkejä... kakun päällä!!! Nyt sain kakkuni. Kiitos siitä ja kiitos ajatuksista ja kaikista niistä yksityiskohdista, jotka Saija teki kakkuuni. Tämä ajatus menee parhaimpien ikinä saamieni lahjojen joukkoon, sinne kärkisijoille. Look at my cake! Well, I did not eat it, because talented hand crafter who made it, lives very far away, even in the same country... Her name is Inkku or Saija. She is incredible, very skillful with everything she makes and I addmire her for many reasons. Her blog is in finnish only, but she says many very nice things about me, since I have been helping her when hel...

 Mynämäellä tulee nyt mekkoja. New dresses just keep coming. Kesällä jo tuntui, että syksystä tulee rankka. Olen oppilaana kahdella kurssilla, yhdellä opettajana: Susannan ja Kristan kurssilla opettelen pystypuukudontaa Espoossa, Turussa (ja kotona) Maikin ohjauksessa lautanauhan kudontaa ja Mynämäellä käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa opetan itse keskiaikaisten pukujen valmistamista. Nyt syksy on vierähtänyt käyntiin ja kyllä tämä taitaakin sujua ihan hyvin. Pystypuukurssille menin, koska halusin oppia kutomaan toimikasta isoissa puissa. Minulla on pienet puut kotona ja odotan kovasti, että saan isot puut. Kurssilla on kahdet puut ja niihin niisittiin toisiin jatkuvalla niidellä ja toisiin irtoniisillä. Aloitusviikonloppu oli opettavainen. Olen tehnyt yhden kirjallisen dokumentin siitä, miten virheiden tekeminen opettaa ymmärtämään työn rakenteen ja ajatteluni sai vahvistusta. Teimme yhdeksänmetrisen loimen kanssa kaikki ne virheet, joita en ollut vielä...

Testikäyttö tehty, kangaspuut toimivat. Testrun showed, that they work. ...kyllä, pystykangaspuut osa kaksi puuttuu. Hyppäsin suoraan kolmoseen, koska ykkösen ja kolmosen välillä tapahtui niin valtavasti asioita. Ensimmäinen kangas valmistui, loin toisen loimen ja kudoin sen valmiiks. Seuraava, erittäin tärkeä edistysaskel koettiin viime viikonvaihteessa Kissojen yössä . Rikun käsin veistämät ja erittäin perinteisin menetelmin tekemät pienet pystykangaspuut olivat ensimmäistä kertaa käytössä. Rakas ystäväni Saara eli Eva, kuten hänet keskiaikapiireissä tunnetaan, kirjoittaa omassa blogissaan ansiokkaasti siitä, mitä me koimme Kissalassa. Olen erittäin iloinen ja onnellinen siitä, että sain ihan vierestä seurata miten Saara lähti Maikin kanssa matkalle rautakauteen. Saara hehkui onnesta, voin sanoa. Loimme Saaran kanssa yhdessä loimen uusin puihini. Ihan kapean panama-sidoksisen kankaan, josta tulee valmiina pieniä pussukoita. Riku oli jälleen sankarillinen aviomies ja ...

Viikinkiajan laiva ry:n hiihtojoukkue hiiden hirven hiihdoissa 2012. Pukeutumisteemana lumimyrsky. Ski team and snowstorm-look. Säätiedotus lupasi taas viime sunnuntaiksi kauheaa ajokeliä, mutta koska hiiden hirvi oli hiihdettävä, uhmasimme kohtaloa ja ajoimme Lahdesta Helsinkiin Pukkisaareen. Kolmen hengen partiomme päätti puskea lumisateen läpi puolustamaan Viikinkiajan laiva ry:n hiihtokunniaa. Sotkan urhean hiihtojoukkueen lisäksi lähtöviivalle asettui Harmaasusien joukkue. Kaikki muut muinaisen hiihtolajin harrastajat jäivät kotisohvilleen ... mutta onneksi kahdella joukkueella saa jo kisat pystyyn. Ja kyllä parikymmentä katsojaa käy yleisöstä. Laivan joukkueessa hiihtivät Maija, Riku, Kartsa ja aina niin urhoollinen hiihtokuningattaremme Ilona. Kuningatar siksi, että hänen hiihtoasunsa koostui punaisesta mekosta ja sinisestä pronssisomisteisesta esiliinasta. Ja tottakai, se prameileva puukko piti olla myös. Eikä unohdeta lasihelmiä. Muista tyylikkyys myös urheilussa...

Aloituskuvaksi on pakko laittaa Rosalan viikinkikeskuksen talvitapahtuman aamutyö eli lautanauhahuolittelua kankaan reunaan. Tuossa näkyy paitsi mitä olen tekemässä, myös ihanat luiset laudat, joita sain Elinalta ja Rikulta joululahjaksi. Ja niitä on paljon! I have to start this post with a picture of footweaving. I made it to the edge of the fabric. Here I want to show those wonderful tablets I got from Riku and Elina as a christmas present. They are made of bone. And I got plenty of those! Nauhaloimi kulkee näppärästi varpaissa. This is why it is called footweaving. Kudontakurssi pystykangaspuiden kanssa on edennyt käytännön tasolle, eli loimi on luotu, se on kiinnitetty kudontakehykseen ja sitä valmistellaan itse kudontaan. Ensi viikolla ehkä jo päästään itse työhön, mutta tähän mennessä on siis tapahtunut seuraavaa. Our studies on warp weighted weaving is proceeded. I have made the loom, it is attached to the frame we are using to practice the method and soon we will s...

Tammikuu on hyvä aika tehdä joululahjoja. Vai olikohan tämä syntymäpäivälahja... no, joka tapauksessa, oli vihdoin Rikun vuoro saada tilaustyönsä. Pipo. "Tee semmonen inkapipo", mies tilasi. Olikin lankalaatikossa paksua, käsinkehrättyä lankaa. Mummolta, joka oli leikannut sen omasta lampaasta ja kehrännyt. Ruskeassa lampaassa on ollut valkoistakin, lanka kertoo. Pipo syntyi nopeasti ja oli helppo. Kokeilkaa ihmeessä; tämä on näpsäkkä malli pakkaskelillä, sillä korvaläpät lämmittävät poskia ja pipo tulee syvälle niskaan, josta asiakkaalta tulikin kiitosta. Siis: pyöreä aloitus, oslopisto oli 1+1, kiinnitys F1. On yhtä kuin yksi lanka peukalolla, kiinnitetään vain uudesta lenkistä, neulalle otetaan vain peukalolta pudotettu lanka eikä edellisen kierroksen silmukkaa. 13 aloitussilmukkaa, ensimmäisellä kierroksella lisätty joka pistolla, toisella kierroksella joka toisella ja kolmannella joka kolmannella. Siitä eteenpäin sormituntumalla eli tarpeeksi paljon. Kun pipo ylet...