Hibernaatiopesäke

Langat ja laudat esiin: me teemme suomalaiseen lautanauhakirjaan osan kaksi! Yarns and tablet needed again, we are making a finnish tabler weaving book, part two! Kustantajalta tuli viesti: saamme tehdä jatko-osan lautanauhakirjaamme! Omenaisia ja revonneniä saa siis osan kaksi! Tämä on hieno uutinen mahtavan kesän ja hyvin alkaneen syksyn jatkoksi. Alustavan suunnitelman mukaan kakkososa tulisi ulos keväällä 2015. Maikki ei ole nyt Suomessa, joten pääsemme aloittaman suunnittelun lokakuun puolella. Onkin paljon kerrottavaa, mutta katsotaanpa ensin, missä se Maikki luuraa: Maikki on Turkissa konservoimassa tekstiilejä , eikä ihan mitä tahansa. Lukekaa siis Maikin koululuokan blogista, mitä Izmirissä tapahtuu. Wonderful news from publisher! We can start planning part two to our finnish tablert weaving book! There will be sequal to Applesies and Fox Noses!. According to first plans it will be published spring 2015. We shall start planning soon, but Maikki is not in Finland...

Hienona Morimondon sotatantereella: uusiksi ommeltu sininen mekko ja röyhelöhuntu ensimmäistä kertaa tapahtumassa käytössä. This post will be only in finnish, english version will follow soon! Jos Ronneburgissa oli ihanaa viime syksynä, niin ei Italian Morimondon reissu makeudessaan yhtään sille kalvennut. Retki oli tosin aika rankka, mutta elämys oli pienen kärsimyksen arvoinen. Trecentesca on italialainen keskiaikatapahtuma , jossa elävöitetään Morimondon kylässä vuonna 1356 käytyä taistelua. Tapahtuman järjestää kylässä toimiva luostari ja nimenomaan sen johtaja isä Mauro, joten sodassa onkin kyse rauhasta. Iloinen Joutsen sai kutsun osallistua tapahtumaan saksalaisen Mimin kanssa, siis sama joukko jonka kutsumina olimme Ronneburgissakin. Elina ei päässyt matkalle mukaan, mutta me Rikun kanssa pakkasimme laukut täyteen keskiaikaa ja lensimme torstaiaamuna Frankfurtiin, sieltä sitten Taijan ja Sarahin kyydillä Mühlheimiin, jossa pakkasimme kokonaisen leirin linja-autoon ja...

Kolme metriä kääntyi yhden lauantai-illan aikana. Three meters of hemming took time about one saturday evening. Taannoisella röyhelöhuntukurssilla ihastelimme Jennyn taitavaa päärmäystä myllynkivikauluksen reunassa. Joku mittasi että kolme milliä leveyttä sillä oli. Istuin iltaa Utan luona ja päärmäsin pellavasuikaletta. Manasin, että miksi en osaa tehdä sellaista hienoa kolmen millin päärmettä. Uta näytti oman huntunsa... siinä on maailman kapein päärme. Ja Uta myös näytti miten se tehdään. Voi oivallus sentään, samalla tavallahan ne turkisten reunat kääntyvät nätisti hattujen reunoihin! Tässä teillekin iloksi Utan hieno tapa kääntää hunnun reuna ja hei, toimii mahtavasti pyöreään reunaan myös, toisin kuin kidutukseksi laskettava rullapäärmäys. Some time again during course of frilled veil we saw Jenny´s stunning collar and the miniatyre hemming on the edge. It was about 3 mm wide. When I was visiting Uta , I was hemming a strip of linen and mentioned that tiny hemming....

Tämä ei ole minun kokeiluni, vaan osa Elinan hunnusta. This is not my experiment, this is part of Elina´s veil. Reilut kolme vuotta sitten olin menossa naimisiin ja etsin huntumallia. Löysin silloin kuvan rypytetystä hunnusta. Kysyin tekijältä, miten sellainen tehdään. En saanut vastausta, mutta unelma hunnusta jäi elämään. Kyselin olisiko kotimaassa tietoja ja Elina teki silloin ensimmäiset kokeilut. Ajatus hunnusta oli kylvetty. Lopulta Elina teki sellaisen; olemme nähneet sen monissa hienoissa tilaisuukisissa. Ja tuon kauniin hunnun tekijä Isis tutki sitä yliopistotasolla. Ja nyt unelma hunnusta on askelen lähempänä: meillä oli kaksipäiväinen kurssi röyhelöhunnuista. Elina ja Piia kertoivat huntujen historiasta, niiden käytöstä ja käyttäjistä ja ennenkaikkea siitä, miten niitä on saatettu tehdä. Röyhelöhuntuja esiintyy keskiaikaisessa muodissa noin 400 vuoden ajan, mutta säilyneitä huntuja on suunnilleen kaksi. Mutta huntuja on: niitä näkyy maalauksissa ja patsaissa ja ni...