Se on nyt sitten valmis: toisena renessanssivaatteenani olen saanut valmiiksi saksalaisen 1500-luvun kaupunkilaispuvun. Malli on sama kuin Annikalla: hänen pinkki-musta kaupunkilaispukunsa on kertakaikkisen hieno. Kokeilin sitä maaliskuussa päälleni ja hm.. voisikohan tällaisen tehdä.. kyllä voi!
Huhtikuun puolivälissä kävimme taas Annikalla, tällä kertaa mukana oli jo sitten metrikaupalla mustaa villaa, vihreää villaa, ruskeaa villaa ja mustaa pellavaa.
Leikkasimme yläosan Annikan minullekin ilmeisen sopivalla kaavalla ja sitten edessä oli silkkaa ompelua. Koska olen ottanut osaa Aarnimetsän Tuhannen metrin ompeluhaasteeseen, olen laskenut kaikki parin viimeksi kuluneen vuoden aikana mitatut saumat.
Joten:
- alushameessa on saumaa noin 26 metriä
- aluspaidassa on noin 20 metriä saumaa ja smokkaukset päälle
- mekossa on helmaosassa 56 metriä ja yläosassa reilut 16 metriä, siis yhteensä 72,5 metriä.
- pienessä hupussa on lähes 9 metriä.
- huntuja ja hattulaitetta enää mitannut
mitäs siitä sitten yhteensä tulisi... tuommoiset 127 metriä valmiissa asussa. Enkä ole laskenut tähän sitä, että työn aikana lyhensin alushameen, pidensin mekon ja ompelin aluspaidan kutakuinkin kahteen kertaan, koska se oli alussa naurettavan suuri.
Tänään kävin näyttämässä asun vielä kerran Annikalle, hän ehdotti paria pientä ehdotusta huntuihin: lyhyt huntu on hyvä näin, pitkä pellavahuntu menee omalla tavallaan käärittynä ja teen hamppukankaasta vielä yhden, joka on pellavahuntua pidempi ja kapeampi. Siitä tulee sitten se, joka pitää kääriä käden ympäri, ettei se raahaa maata. Annikalta sain myös oikeaa metallilankaa ja koristenauhoja huntujen viimeistelyyn.
Tämän uuden puvun pakkaan mukaan, kun viikon kuluttua lähemme Ruotsiin Tuplasotaan. Miljoonat ylistävät ja onnelliset kiitokseni Annikalle, tai kuten osa teistä hänet tuntee, Katherynille kaikesta siitä kärsivällisyydestä ja viisaudesta, jota hän on minulle tämän hankkeen aikana osoittanut.
Aluspaidan kanssa meinasi olla koko-ongelmia, mutta ne on nyt korjattu. I had some problems with my shifts sizing, but it is fixed now.
Alushame on mustaa ohutta pellavaa ja alaosastaan ruskeaa ohutta villaa. The underskirt is made of thin black linen and brown wool.
Puku on villaa, ja helman raidat on kaikki ommeltu erikseen, ei siis toisen kankaan päälle. Vyötärölle on vekitetty 4,7 metriä kangasta. Yläosa perustuu Annikan mekon kaavaan, mutta vietin pari notkeaa iltaa sovittaessani sitä itse itselleni...
The dress is all wool and all the sripes are separarely sewn, not on top of other fabric. To the waistline I pleated 4,7 meters of fabric. The boice is based on Annika`s dress pattern, but I did use few evening fitting if for me all by myself.
Saksalaisen puvun kanssa kuuluu aina hattu. Tässä hunnun alle jäävä osa: taakse sidottu myssy, johon on kiinnitetty pellavalla päällystetty, huovutusvillalla täytetty pötkylä. With german dress one has to use hat. This is what is worn under the veil: a coif and wulsthaube, made of linen and stuffed with wool.
Huntuja on monenlaisia. Tässä on lyhyt huntu. Veils have many forms. Here is the short veil.
Ja lopuksi vielä pitkä pellavahuntu ja kaulus, joka on mustaa ja punaista villaa. And finally the long linen veil and the gollar, made of black and red wool.
It is now ready. My second renaissance dress is german towns womans dress. It is the same as Annikas fabulous pink and black dress. I had an opportunity to try it on at March and I started to wonder... Yes, I will make me one!
Month later I visited her again, this time loads of black wool, green wool, black linen and brown wool with me. We cut the pieces using Annika`s pattern, which obviously fitted for me also. After that is was just sewing and sewing. Since I have taken part on One thousand meter sewing challenge, I have measured all the seams.
And so:
- the underskirt has about 26 meters
- the shift has about 20 meters plus smocking
- the dress skirt has 56 and bodice over 26 meters
- the gollar has almost 9 meters
- I did not measure the wulsthaube or the veils (3)
all together it is 127 meters. And actually I had to resew the underskirt, which was too long, and the skirt, which hemline was too short and basically the shift, which was ridiculous large...and naturally I did not count those meters in the measurements.
Now I have showed the dress to Annika once more and she suggested only few minor changes to veils: my short veil is good as it is, my long veil could be even longer so I will make a third one. And she also gave me metal thread and decorative bands to finish the look.
This whole thing I will pack next week when I am going to Doublewars in Sweden. And million happy thanks to Annika or as some of you may know her, Katheryn, for all the patience and wisdom with me and my project.
Kurkkaus sisäpuolelle: vyötäröllä vekkien jälkeen on vielä 15 senttiä suoraa osaa. Se kiinnitetään hakasella puvun sisään, näin helmaosaan ei jää aukkoa. Peek inside: after pleats there is 15 cm unpleated piece, which is attached by a hook inside the dress. This way there is no opening at the skirt.
Mekon yläosa suljetaan hakasilla ja lenkeillä. Riku teki ne itse messinkilangasta taivuttamalla. The dress is closed with hooks and eylets. These are made of brass and made by my husband Riku.
Absolutely fantastic! :D You have done really well and what makes me even happier – you went and did some research on your own, not only going by my advice! That's the way to do it! This dress is really well made and looks like straight from a painting! Well done!
VastaaPoistaHard work! Fine results!
VastaaPoistaOh, thank you so much for kind words!
VastaaPoistaAnnika... You were such an inspiration! I love my new dress!
Fabulous!!
VastaaPoista//Cecilia
You. RROCK!!
VastaaPoistaUta
Toi on todella upea. Ja todistaa jälleen sen, että keskiaikaiset asut eivät ole vain yhtä ja samaa.
VastaaPoista