Hibernaatiopesäke

Rikun suunnittelema tunnus johdattaa kävijät räätäleiden luo. The symbol Riku designed will lead to tailorshop. Kun Turun keskiaikamarkkinat vuosi sitten päättyivät sunnuntai-iltana, otin heti maanantaina yhteyttä kahteen ihmiseen: ystävääni Elinaan ja Turun markkinoiden Meriin. Tein esityksen: Turun markkinoilta puuttuu jotain, jonka me voisimme järjestää. Elina oli heti samaa mieltä ja talven aikana varmistui, että pääsemme toteuttamaan haaveemme. Ihan kohta Porthaninpuistoon nousee ensimmäistä kertaa räätäliliike Iloinen Joutsen. Olen seissyt muutamana kesänä markkinoilla Väinölän väen kojulla ja vastannut usein kysymykseen "mitä teillä on päällänne" ja "eikös villavaatteissa ole kuuma" ja sitä rataa. Nyt me näytämme miten ja mistä vaatteeme teemme. Aion kääntää omat mekkoni myös nurin eli näyttää ne saumapuolelta. Räätälikojumme tunnuksessa on iloinen joutsen... :) Kuvan on piirtänut Riku, tosin kuvaa varten tarvittiin yksi räätäli räpistelemässä hassussa asenn...

Akileijat ovat minun mieleeni. I really like columbines. Minä pidän kukista. Muutamista yli muiden. Kuten pelargoneista, campanula-suvun kukista, unikoista, pioneista... mutta ehkä yli kaiken akileijoista. Sellainen komeilee tässä blogin taustallakin, olettekos huomanneet. Minulla on niitä paljon erilaisia ja lisää tulee, koska ne risteytyvät keskenään. Lisää saa tulla niin paljon kuin pihaan mahtuu. Tänä kesänä akileijojen kukinta meinasi ihan lipsahtaa sivu suun, kun on ollut niin paljon tekemistä. Tuplasota on sodittu. On ajeltu Löytäjien kanssa hassut polkupyöräpiknikit . Olen värjäillyt ihan sekopäisenä . Ja viime viikonvaihteessa järjestimme Saari AD 1389 -tapahtuman . Nyt ...kotona ihan puolitoista viikkoa, ja sitten Turun keskiaikamarkkinoille pitämään räätälikoju Iloista Joutsenta. Joten nyt suu poikki ja ompelemaan...eikä kun pihalle kukkia katselemaan! I like flowers. Some more than the others. I like geraniums and all kind of campanulas and peonys and also poppys, but mo...

Tilasimme talvella Puolasta Medieval marketista meille sängyn ja siinä samalla otin kokeeksi myös saviastian, jossa voisi kuulemma keittää ruokaa nuotiolla. Se pitäisi vain itse käsitellä vedenpitäväksi. Ohjeen mukaan on kolme tapaa: laittaa astia täyteen pastöroimatonta maitoa, lähinnä suoraan lehmästä siis ja seisottaa kunnes maito juoksettuu. Menee pari päivää. Toinen tapa on täyttää astia lähes täyteen maitoa, ja laittaa astia nuotiolle. Maito kiehuu yli ja tiivistää huokoisen saven. Kolmas tapa on keittää astiassa tattaripuuroa... samaan tapaan on tiivistetty meidän niitattu rautapatamme. Ensin puuroa, sitten hernekeittoa. Nyt raot ovat niin täynnä jotain, ettei vesi enää tule saumoista. Me valitisimme maidon keittämisen yli. Niin, se olisi voinut olla sitä täysmaitoa... minulla oli luomukevytmaitoa. Ja hei, sehän toimii! Astia nuotioon, piinallinen odottelu ja keitto. No, osa maidosta ehti palaa astian laidoille, mutta valmistaja kehuukin, että tällä tavalla tiivistämällä jokaise...

Pitkät automatkat ovat tuottavuuden aikaa. Koska meillä jako menee niin että herra ajaa, ehdin matkoilla saada paljonkin valmista. Viime viikon vietimme Etelä-Ruotsissa eli tämän toisen maailmanjärjestyksen mukaan Nordmarkissa, siis SCA-tapahtumassa nimeltä Double Wars. Me kutsumme sitä Tuplasodaksi. Sinne mentiin omalla autolla, joten käsityötunteja kertyi yhteen suuntaan yli kymmenen. Laivalla Turusta Tukholmaan en juurikaan tehnyt mitään (laiska!). Long driving hours are creative time for me. Since my husband is the one who drives, I have pleanty of time to make things. Last week we travelled to southern Sweden, aka to Nordmark to an SCA-event called Double Wars. We went the by our car, so there was about ten hours drive to get there. I did not do handcraft at the Turku-Tukholma ferry though (being lazy!!) Ensimmäiset kintaat valmistuivat välillä Lahti-Turku. Ne oli aloitettu toki kotona, mutta siis valmistuivat autossa. First mittens I finished on way to Lahti-Turku, from home to h...