Siirry pääsisältöön

Mummojen muistoja Kätevässä

"Ja sitten otat täältä takaa yhden... ja vain yhden...". Oppimisvuorossa Emma ja oslolainen pisto.

Kätevä-messut ovat tältä vuodelta takana. Olimme Hollolan keskiaikaseuran kanssa pitämässä osastoa ja vedimme kahtena päivänä muotinäytöksen, jossa esiteltiin ensi kesän kuuminta muotia. Meillä on siis tapahtumavuosi ja heinäkuussa on aina pirullisen kuuma seistä pellolla kolme mekkoa päällä ja myssy ja huntu vielä lämmittämässä.
Näytös meni hienosti, vaikka olin etukäteen hermoillut sitä yökausia. Meiltä jäi peräti kuusi esiintyjää näytöksestä pois, mutta jäihän sinne vielä ihan tarpeeksi. Lauantaina saimme esiteltyä vuosiluvut 1000-1500, flaamilainen renessanssi-Johanna tuli sopivasti paikkaamaan kuumeen kaatamaan Evaa ja Uffea.
Johanna opetti osastolla lauantaina vaativia lautanauhatekniikoita, antoi mahtavia vinkkejä kahden pakan käyttöön ja kivrimien tekoon. Pääsin kokeilemaan jopa double-face double-turnia, katsomaan jatkuvan loimen vetämistä ja sain ideaa jopa egyptiläisiin diagonaaleihin.
Johanna teki myös brokadia ja opetti kansalle haarukkanyörin tekoa.
Minttu ja Mallu edustivat perinteistä kudontaa: Minttu oli taas tuttuun tapaan köytettynä myyntikojuun kutomaan.
Väkeä oli ihan tuhottomasti ja kiinnostus osastoamme kohtaan valtaisa.
Minä väkersin neulakinnasta kaksi päivää putkeen. Sunnuntaiksi oli oikein lehtijutussa pyydelty rouvia näyttämään omia tekniikoitaan ja nyt on taas opittu parikin uutta tapaa.
Erityisen mukavaa oli, kun oma opettajani eli Helena Orava kävi osastolla. Hänen kurssillaan Nastolan kansalaisopistossa väänsin ensimmäiset suomalaiset silmukkani, opettelin ja unohdin pyöreän aloituksen ja perehtyin venäläiseen pistoon ja nimenomaan venäläiseen niin kuin se Karjalan suunnalla tehdään.
Yksi rouva toi äitinsä neulaamat kintaat ; tekijä on kuollut yli 20 vuotta sitten. Hienot kintaat ja aivan mielettömän upea pisto. Valitettavasti tuoja ei enää muistanut, miten äiti ne teki. Katselimme kaikki mahdolliset tavat läpi, mutta ei se ollut mikään niistä. Laitan tähän kuvan pinnasta ja jos joku osaa sen niin kiitos ja kumarrus, jos saisi oppia sen!!

Aika hienot kintaat! Tekijältä ei valitettavasti enää voida kysyä, mitä pistoa on käytetty.

Oli suorastaan liikuttavaa nähdä vanhoja rouvia, jotka muistelivat omien anoppiensa ja mummojensa kintaita ja sukkia.
Yksi mummoista kertoi, että hänen äitinsä oli kertonut tehneensä hevoselle loimen kinnasneulalla. Keskustelimme aiheesta ja kerroin, että tämän saman olen kuullut itsekin. Hän oikein ilahtui, koska oli jo luullut äidin jutelleen höpöjä vanhuuttaan.
Molempina päivinä osastolla kävi niin paljon väkeä, ettei ollut puhettakaan sellaisista asioista kuin syöminen tai tauko tai kiertely messuilla muilla osastoilla.
Kauppaakin tehtiin: Englantiin saakka lähtivät sekä minun että Mintun kutomat sarvinauhat. Ja Nastolan Näppärien kokoontumisessa tulevana torstaina voi olla ruuhkaa, koska moni kyseli neukakinnasopetuksen perään. Lupasin opettaa kaikki entiset näppärät ja taidamme saada monta näppärää lisää.
Käsityö on hieno juttu!
Omalta kannalta kiva juttu on se, että kiitettävästi on noita tilauksia! Taas tuli tehtävää ja historiallisella museollakin on adventtimarkkinat. Jos vaikka ostaisi tuotolla jotain ihanaa ukolle synttärilahjaksi tai hääpäivälahjaksi...omalle sankarilleni.

Kommentit

  1. Eikös olekin hienoa miten mummot ja vaaritkin alkavat jutella muistojaan - samoin käy täällä kun kuljen kinnasneulan kanssa kylillä. Toinen joka kirvoittaa puheita on keinutuoli - sellaisen kun laitat peräkärryyn ja ajelet niin saat kuulla kaikenlaista! Mun piti hetkeksi luovuttaa neulasta kun peukalontyvi suuttui, mutta sen sijaan pääsenkin rimpuilemaan irti yksistä tylsistä loimista lautojen parissa.... Miksi ihmeessä olenkaan vetänyt niin pitkät loimet, eihän niitä viitsi nyt kesken poiskaan niputtaa!

    VastaaPoista
  2. Yritin tuota kuvaa zoomata, mutta en ainakaan minä siitä silti selvää ottanut ;) . Voisi muistuttaa venäläistä pistoa, mutta ei ehkä kumminkaan.
    Toisaalta noista pistoistakin on monta eri versiota, venäläiseksi nimitetyssäkin voi peukalolenkkien määrä vaihdella, samoin peukalon takaa poimittavien pikkusilmukoiden määrä (tai jos työ on tehty litteänä ilman peukalon apua, niin neulalla yli/ali kuljettavien lankojen määrä). Tekijät ovat aikoinaan langan paksuuden ja käyttötarkoituksen mukaan vaihdelleet pistoa.
    Tuosta kuvasta minulle tulee lähinnä mieleen erään kokeilemani venäläisen piston version _nurja puoli :) . Siinä oli kolme peukalolenkkiä, poimittiin kaksi pikkusilmukkaa peukalon takaa, mutta niin, että ensin toinen + kääntö, sitten toinen + kääntö. (Jälki on nimittäin aivan erinäköistä, jos molemmat pikkusilmukat poimitaan + käännetään yhtäaikaa.)

    VastaaPoista
  3. hei, niin tietysti... odotin koko sunnuntain, että joku tulisi näyttämään puneltaen tehtyä--- olen kokeillut sitä ainoastaan pari pientä pätkää, mutta vain suomalaisella. Äkkiä kokeilemaan venäläisittäin puneltaen! Toiset kutsuvat sitä myös pyöräyttämiseksi. Tekniikka kaiken lisäksi tiivistää neulosta kivasti. Tuossa sinisessä kitaassa oli käytetty tosi ohutta lankaa, mutta työ oli varsin tiivis.

    VastaaPoista
  4. Sahra:
    #kokeillut sitä ainoastaan pari pientä pätkää, mutta vain suomalaisella. Äkkiä kokeilemaan venäläisittäin puneltaen!#

    Viittaatko tuohon minun kirjoittamaani? En tosin ;) tarkoittanut tuohon venäläiseen pistoon samanlaista 'pyöräytystä' kuin oikeassa pyöräyttäen/punaltaen tehdyssä.

    http://sites.google.com/site/neulakinnas/tekniikkaa---stitches/suomalainen_tekniikka

    Jos katsot em. sivun alinta kuvaa (klikkaa suuremmaksi), selviää ehkä paremmin, mitä yritin selittää :) . Pyöräyttäen neula menee pikkusilmukan sisään takakautta ja kääntyy 'oikealla', ja venäjäksi neula menee pikkusilmukan sisään takakautta ja kääntyy 'vasemmalle'. Tähän siis viittasin, kun puhuin 'kääntämisestä :) .

    http://sites.google.com/site/neulakinnas/tekniikkaa---stitches/suomalainen_pyorayttaen

    Tuolla sivulla taas on kaksi versiota pyöräyttäen pistelystä. Jälkimmäinen on minusta helpompi ja siistimmän näköinen :)

    Sinisestä kintaasta vielä. Kun Suomessa/Itä-Suomessa on ilmeisesti ollut käytössä kolme eri tekniikkaa (suomeksi, venäjäksi, pyöräyttäen) monine eri versioineen (vaihtelevat lankaluvut), niin kyllä tuo sininen kinnas venäjäksi neulatulta kuitenkin näyttäisi, mutta tarkemmin ei kuvan perusteella pysty arvailemaan :) , siis että montako peukalolenkkiä on käytetty, montako pikkusilmukkaa on poimittu, tai jos on tehty litteänä, niin onko neula kulkenut 2 ali, 2 yli, 2 ali (2+2+2), vai kenties 2+1+1, 3+2+2 vai miten... Vaihtoehtoja on ;)

    VastaaPoista
  5. .. se näyttää venäläiseltä, 2+2+2, mutta siinä on yksi ylimääräinen "pistonjälki" päälipuolella, siis hieman samanlainen kuin pyöräyttäen tehdyssä suomalaisessa
    sen takia tuumasin, että se voisi olla karjalaisten keskuudessa hyvin tunnettu venäläinen ylimääräisellä pyöräytyksellä.
    Mutta ei voi tietää, koska ei päästä kysymään. Älyttömän hieno pinta joka tapauksessa.

    VastaaPoista
  6. Tässä linkissä 3. alin kuva on se mainitsemani venäläisen kokeiluversion "nurja puoli". Ihan vain mielenkiinnon vuoksi ;)

    http://sites.google.com/site/neulakinnas/tekniikkaa---stitches/venalainen_tekniikka

    Enkä sitten malttanut ;) olla tekemättä paria muuta kokeilupistoa, mutta ehei, en keksinyt sinisten kintaiden ratkaisua. Em. linkin alimmassa kuvassa uusi rivi on kiinnitetty edelliseen 'takakautta' (B1). Jäljessä on jotain samaa kuin sinisissä kintaissa, mutta kiinnityskohta on erilainen (sinisissä tiheämpi). Olisiko sinisten kintaiden kiinnityspistot pistetty edellisen kerroksen läpi, taijotain...

    Jää kyllä vaivaamaan, kun on 'uuden' näköinen pisto, eikä tietoa, kuinka se on saatu aikaan ;) !

    VastaaPoista
  7. Lisään vielä, että molemmat kokeilut on 2+1+1. Kokeilin myös 2+2+2, mutta siitä ei tullut lähellekään samannäköistä kuin sinisissä kintaissa. Mikähän juju niissä on?! ...

    VastaaPoista
  8. No nih. Nyt sitten ehdin oikein kunnolla kahlaamaan blogin läpi ja kysynkin nyt, että kukas sitten mulle opettaisi jotain tällasta vanhaa ja hienoa :) Otankin seuraavalla kerralla mukaan aaeebceelle kinnasneulan ja jos joku siellä vaikka vähän vinkkais miten se aloitus nyt tapahtuikaan.

    VastaaPoista
  9. ... kuule, minä opetan! Ja meillähän oli vissiin se pikkujoulu eli tapaamme Nastolassa 3. joulukuuta.

    VastaaPoista
  10. Kiva! Voitkohan ottaa mukaan niitä neulakinnasneulalla (onkohan oikea termi kun kuulostaa niin hassulta) tehtyjä hattuja. Niitä helppoja ja yksinkertaisia. Jos nyt jättäis hiukset auki niin vois sovittaa ja näkis miltä näyttää. Sellasta kun mun tekis mieli.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti