Epätodellistä elämää / living beyond reality - anno domini 1406

Ihana Lady Malina ja tultasyöksevä lohikäärme 25-vuotisjuhlien päättäjäisissä.
Wonderful Lady Malina and fire-breathing dragon at the 25-year celebration.

Joskus arki tuntuu raskaalta ja harmaalta. Mutta onneksi olen löytänyt lääkkeen, joka toimii kaikenlaista ankeutta ja harmautta vastaan!

Lääke on kaksiosainen; siihen tarvitaan hyviä ihmisiä ja mahtavat puitteet. Tarkoitan nyt elämääni Iloisen Joutsenen kanssa ja paikka on tietenkin Middelaldercentret, Nyköping Falster, Tanska eli keskiaikainen kaupunki nimeltä Sundköbing.
Olen ollut siellä kolmena kesänä ja tänä kesänä jo kaksi kertaa. Ensin kesäkuun puolivälissä koko Iloisen Joutsenen parven kanssa ja sitten kymmenen päivän kotona vietetyn ompelujakson päälle Middelaldercentretin 25-vuotisjuhlassa. Joka oli muutes aivan mieletön!

* * *

Sometimes life feels hard and grey. I have found a cure for such days!

The medicin has two parts. It´s a combination of great people and lovely surrounding. I mean my life with Merry Swans and the place I´m talking abotu if of course Middelaldercentret in Nyköping Falster, Denmark and it´s medieval town Sundköbing.

This summer I have been there already twice, this is my third year there. First we spend a week with Merry Swans and then ten days later we returned to Middelaldercentrets 25-year celebration. Which was awesome!

* * *

Minulta kysyttiin siellä (osana erästä tohtorinväitöstyötä) miksi Sundköbingin kaltainen paikka on niin tärkeä - sekä yleisölle, että keskiajan elävöittäjälle. Tähän oli helppo vastata: koska siellä keskiajasta kiinnostuneet voivat elää varsin autenttista elämää, oikeissa taloissa ja oikeita töitä tehden. Vaikka emme mielen tasolla voi koskaan olla "keskiaikaisia" ihmisiä, voimme saada aavistuksen ajan elämänmenosta.

A french researcher interviewed me to his PhD research and asked, why a place like Sundköbing is so important - both for danish volunteers and foreign reenactors. It was easy to answer. Because there we can get s glimpse of medieval people´s everyday life. By living in authentic houses doing the work they would have done. Even we mentally can never become "medieval"people, we can still try to live like they did.

Yleisölle paikan korkea taso ja siellä elämisestä innostuneet ihmiset, niin vapaaehtoiset kuin elävöittäjätkin, näyttävät kävijöille jotain muuta kuin television keskiaikafantasiaa. Kävijät voivat katsoa, kysyä ja kuulla keskiajan elämästä.
En ihan äkkiä keksi muuta paikkaa, missä saisin tehdä omassa kodissani ruokaa avotulella, kutoa kangasta vanhoilla kangaspuilla (no, itse asiassa voin tehdä sitä kotonani Lahdessa) ja kehrätä isolla kehräpyörällä. Täällä saan.
Elän epätodellisen ihanaa elämää siellä. Kaukana arjestani, kaukana työstä ja laskujenmaksusta. Ikävöin koiriani - jos ne olisivat mukana, en ehkä enää palaisi kotiin!

For public the extremely high standards and people living in there show something completely else than movies and television, which are mainly medieval fantasy. Here the visitors can look, ask and hear about true medieval life.
It´s really hard to name another place where I could live in such houses and cook there on open fire. Where I can weave with old loom (well, at home I actually can do that) and spin with spinning wheel called big wheel. Here I can.
I´m living unreal life there - something that we normally can only dream about. No everyday worries, no day job, no paying bills. I miss my dogs horribly when I´m there. If I had them with me, I maybe would not come back at all..

Monesti kerromme kävijöille tarinan siitä, keitä olemme ja miksi olemme siellä. Puuseppä ja hänen vaimonsa, matkalla Suomesta Saksaan, veistämään pyhimyspatsaita linnan kappeliin.
Tänä vuonna tarina sai uuden käänteen.

Often we tell the audience the story who we are and what we do there. We are a carpenter and his wife, on their way to Germany to a castle to carve a saint statue to castle chapel. This year our story changed.

Tässä se kerrotaan ihan käsin kirjoitettuna: meidät on hyväksytty asukkaiksi, saimme luvan käydä kauppaa ja maksaa veroja Sundköbingissä. Aivan mahtava juttu!
Here it is in writing: we are now accepted to live in Sundköbing and do trade there and also pay taxes (a lot!!).

Me voimme jatkossa olla suomalainen käsityöläispariskunta, joka on saanut oikeuden muuttaa kaupunkin, tehdä siellä kauppaa ja maksaa veroja. Tällaisen kirjeen kaupungin kirjuri Jorge juhlallisesti luovutti meille.
Jorge ja Ana ovat portugalilaispariskunta, jotka ovat olleet kaupungissa töissä useamman kuukauden kerralaan ja lopulta muuttivat Tanskaan. Seurasin heidän blogiaan ja sitä kautta ystävystyimme virtuaalisesti.
Nyt 25-vuotisjuhlissa vihdoin tapasimme oikeasti.

So from now on we are a crafting couple, who were allowed to move to town, trade there and yes, pay taxes too. This is what a handwritten letter says. The letter was delivered to us by lovely scribe Jorge.
Jorge and Ana are from Portugal. Earlier years they have been in Sundköbing as long as three months - and finally they moved to Denmark and spend a lot of time in Sundköbing. I have followed their blog and we became virtual friends. Now we finally met in real life, at 25-party. It was a great pleasure!

Last evening at 25-party with Jorge and Ana. Two trebuchets are loaded and soon it´s time to shoot with some fire balls!
Viimeinen ilta 25-vuotiskemuissa - kohta ammutaan heittokoneilla tulipalloja!

25-vuotisjuhlissa asuimme Maria ja Thomas Neijmanin perheen ja Saaran kanssa tukkukauppiaan talossa. Ja oli hurjan kivaa!
During the 25- party we lived in Grocköpmanneshus with family Neijman and Saara. We had excellent time with this fabulous household!

Muiskauttelua värjärin talossa.
Secret kiss in dyers house.

25-vuotisjuhlapotretti satamassa. Minulla oli Turun mekko pyhävaatteena.
Sunday best at 25-celebration. I had my masterpiece, the dress from medieval Turku with me.

* * * 

Se mielialalääkkeen toinen osa on ystävät. Tässä tapauksessa Iloinen Joutsen.
Meiltä kysyttiin, että ollaanko samaa perhettä tai sukua, koska olemme niin harmoninen porukka. Ei, olemme hyviä kavereita ja ajattelemme asioista samalla tavalla.
Usein ajattelen, miten onnekas olen, kun ympärilläni ovat nämä ihmiset.

Second part of my good mood medication is Merry Swan.
They asked us if we are family or relatives, cause we is so harmony group. No, we are just good friends who think alike.
I often think that I am truly lucky for having these people around me.

Taisimme hieman riehaantua... tuloksena olivat nämä keskiaikaiset poliisin tunnistekuvat:
Opps...we got carried away... the result were these medieval mugshots:

Laitoimme myös itsemme vankilaan. Ei ollut ihan helppo temppu ahtaa yhdeksää henkeä koppiin, saati saada kahdeksan mahtumaan yhtä aikaa oviaukkoon!

So we had to go to jail... It was not at all easy to have 9 grown up people in that box - and eight of them in same door opening!

Lopuksi vielä virallinen matkapotretti trebuchetin eli heittokoneen äärellä.

Finally: the official portrait by the trebuchet.

ps. We will be back!