Laudoilla kudottu yksityiskohta / tablet woven detail

Minulla on useita tekemättömiä töitä, kaikkien tilaustöiden ja koulutöiden ja näyttelysuunnitelmien lisäksi. Yksi pitkään tekemistä odottanut on suomalaisen muinaispuvun vaippahameen eli peploksen viimeistely. Kangas on Mikkelin muinaispuvun vaippa, käsinkudottu, teollisesti värjätystä langasta. En ole kutonut sitä itse. Kankaan kutoja teki sen kansalaisopistossa eikä ollut tyytyväinen työhönsä: työstä uupui lankoja joten osa piinraoista on jätetty tyhjäksi. Se näkyy lievänä raidallisuutena kankaassa. Minua se ei haittaa, kas kun tämä päällä ryömii vähän mudassa jossain tapahtumassa niin eivät pienet kudontaviatkaan paina. Teen siis näitä vaatteita käyttöön, en vain komeroon odottamaan.
Mutta kangas piti viimeistellä.
Pujotin aluksi katkenneet loimilangat työhön. Se oli helppo osuus. Kumpaankin päähän piti näet kutoa päättelylautanauha. Jos se olisi kudottu pystykangaspuissa, aloituslautanauha olisi ollut valmiina ja kudottavana olisi ollut vain lopetus.
Kankaaseen on kudottu putkihulpiot, kuten rautakauden tekstiiliin kuuluukin.

* * *

Even I´m quite productive, I do have unfinished works pending, thanks to commissions and school and exhibition plans. One that has been waiting for too long is finishing the peplos to finnish iron age dress. It´s part of Mikkeli iron age dress, handwoven but industrially dyed yarn. I have not woven it by myself. The weaver was not happy about her result, there are yarns missing from the weave and they show as pale stripes. It does not bother me, because I will probably "end up crawling in mud" wearing it. That means that I use my clothes, not just keep them in closet waiting, and they are allowed to look used.
But fabric was loomstate so it needed finishing.
First I finished the broken yarns in to fabric. That was the easy part. Next both ends need a finishing and in Finnish iron age textiles it means tablet weaving.
If this fabric had been woven on vertival loom, it woudl already have tablet woven band on starting edge, but since this is from horizontal loom, both ends need finishing band.
The fabric has tubular selvages, like a proper iron age textile shoud have.

Kankaassa oli vielä jäljellä aloitussolmut, joten avasin ne, ja purin kankaan aloituksesta viisi senttiä.
The fabric had still the starting knots, so I opended them and unravelled about 5 cm.

Otin kankaasta purkamani langan talteen mahdollisimman pitkinä erinä. Niistä loin lautanauhan yhdeksällä laudalla niin, että reunalaudoissa 2 +1 on neljä lankaa, kuudessa kuviolaudassa kaksi lankaa ristikkäsisissä kulmissa.

I saved the unravelled yarns and tried to get them as long pieces as could. I used them to create a tablet weaving warp with nine tablets. Edges ar 2+1, all threaded with four yarns. Six pattern tablets are threaded two yarns per tablet, on diagonal corners.

Nopsa piirros: näin kudotaan tunnettu limityskuosi Suomen rautakauden kankaisiin ynnä muualle. Kudo koko ajan samaan suuntaan, kunnes et enää pysty, flippaa lautojen asetus päinvastaiseksi, tai vaihda kudontasuutaa. Kaksilankaiset laudat pyrkivät väärään asentoon joten pidä niitä silmällä.

Quick drawing: this is how you make brick pattern to Finnish iron age bands. Weave in one direction until yarns tangle, flip cards and continue to same direction or change the weaving direction. Two yarn threaded tablets tend to go to wrong position so keep eye on them.

Kiinnitin lautanauhaloimen ruuvipuristimien väliin. Kudottaessa loimen pitää olla tosi löysällä, muuten nauha alkaa kiristää kankaan reunaa.

I used carpenters camps to hold the warp. When it is woven, it needs to be quite loose, otherwise the band starts to tighten the fabric edge.

Tähän reunaan ei enää tule esimerkiksi iskunyöriristikkoa, jollainen on esimerkiksi rautakauden viitoissa. Koska nauha päättelee kankaan, langat tuodaan ensin viriöön, sitten ne palaavat toisella kierroksella takaisin. Kun työ on tehty, ne leikataan puolesta sentistä senttiin pitkiksi ja ne muodostavat aikakauden kankaalle tyypillisen hapsureunan nurjalle puolelle.
Nauhan kuteena ovat siis puretut kankaan loimilangat. Tuo muutama lanka kerrallaan viriöön, käännä, vie langat takaisin ja tuo samalla uudet langat viriöön. Jatka näin. Seuraa reunan kireyttä ja säädä viriöön menevien lankojen määrää sen mukaan.
Minä toin viriöön kerralla 2-4 lankaa.

This edge will not have fingerloop lace, which is also typical to finnish iron age textiles like shawls. Since the band finishes the fabric, the yarns go first into the shed and they also return to fabric side on next turn. When work is done they are cut to 0,5 -1 cm long and that creates the typical tiny finge to reverse side.
The weft on this weave is the warp yarns of the fabric. Bring few yarns at the time into the shed, twist cards, bring same yarns back into the shed and take few yarns from the fabric into the same shed. Keep working this way. Keep an eye on tension and tightness and adjust the amount of yarns according to that. I took 2-4 yarns at the time.

Kun koko reuna on kudottu, ylimääriset langat leikataan pois. Hieman hapsureunaa saa jäädä, se kuuluu asiaan.
When the whole edge is woven, cut the extra yarns away. Leave some fringe.

Tältä huolittelu näyttää oikealta puolelta.

This is how it looks on right side of my peplos. 

Nyt pitää tehdä vielä se toinen reuna ja sitten vähän koristaa maltillisesti lautanauhoilla. Kerron sitten kun on valmista.

Next thing to do is weave the other edge too and then decorate it with dainty tablet woven band. I will post more whan the whole work is done.