On siinä taas kissalla ihmettelemistä. Ruusukuvioinen doubletti? No ei sentään, kukkakangas on vain sovitusta varten.
I say, a rose patterned doublet, seems our cat wondering. Well, luckily it is only for toile making.
Kevään aikana olen pikkuhiljaa ommellut kahta takkia eli doublettia. Kumpikin takin tilanneista herroista osallistuu elokuussa Visbyn taisteluun sotaleirin asukkaina.
Näiden kahden takin tekeminen on ollut hauska projekti: olen tehnyt niitä yhtä aikaa, herrat ovat olleet jopa samana päivänä sovituksissa.
Peruskaava on sama; neljästä osasta koottu vaate, istutettu käyttäjän päälle. Kumpaankin tulee napitus hihoihin ja etuosaan.
Kaksi samanlaista, mutta samaan aikaan niin kovin erilaista vaatetta.
During this spring I have used my time in sewing also. I have made two doublets, which both head to Battle of Wisby in Gotland in the beginning of August. We are going to live in the was camp and these two men, both named Ville, are going to be in finnish camp with us.
It has been really interresting to operate two coats in the same time. Boys have even been in fittings same time.
The pattern is same on both coats: basic fitted doublet. There are buttons on sleeves and in front.
Kukkalakanasta tehtiin sovituskaava. Villet harrastavat historiallista miekkailua, joten sovitus tehtiin asianmukaisessa asennossa. Ville K kokeilee.
The flower printed fabric is for fitting. Because both of Villes do historical swordmanship, that´s why the fitting was done in proper poses. Ville K testing.
Ensimmäinen
sovitus: kaavan teko ja kankaiden leikkuu. Katri tuli apuun ja teimme
työtä linjalla minä sovitin, Katri muokkasi kappaleet ommeltaviksi.
Ja sitten harsitaan ja neuloitetaan ja asustetaan: hyvänen aika, kangas muuttui takiksi! Tässä näkyy heti ero kahden miehen välillä.
Then some basting and pinning: oh heavens, the fabric turns to coats! And differences are shown already.
Lähikuva Ville K:n kankaasta: käsinkudottua toimikasta!
Close up of Ville K:s fabric: handwoven twill.
Ompeluvinkki tässä samalla: kangasliitu ei aina pysy kankaassa tarpeeksi hyvin, joten tiukoissa paikoissa, kuten hihoissa, merkitsen ompeluviivan ompeleella. Tässä käytin siis punaista lankaa merkitsemiseen.
A sewing tip: if your fabric markes does not stay well enough, I recommend to mark atleast critical sewing lines with yarn. Here I have used red yarn to mark the sewing line.
Villen käsinkudottu kangas on melko paksua, mutta samalla harvaankudottua. Kahdesti käännetty sauma olisi ollut hirvittävän paksu, joten käänsin katesaumassa päälle raakareunan ja ompelin siihen villalangan mukaan. Se estää reunan kuituja aukeamasta.
Ville K´s handwoven fabric is rather thick so I finished the seam by attaching a woolen yarn to the fabric´s raw edge.
Kummankin takin pääntie on huoliteltu lautanauhalla. Kummassakin on sama kuvio eli nauhaa ohentava limityskuosi, jossa keskimmäisissä nelireikäissä laudoissa on vain kaksi lankaa. Ville H:n sinisen takin nauha on ohutta Pirkanmaan kotityön lankaa, Ville K:n lanka on selvästi paksumpaa.
Ville H:n takki on ommeltu silkkilangalla ja saumat on huoliteltu myös ompelemalla ohut lanka saumaan samalla.
Both coats neclines are finished with tablet woven bands. They have same pattern, but due to differences in the quality of the yarn his band is thicker. The tablets have four holes, but the centre tablets have only two yarn, so that creates the brick like pattern.
Toisen sovituksen aika: takeissa on saumat huoliteltu ja hihat istutettu. Nyt katsottiin, vieläkö ne mahtuvat... kyllä. No, totisuus oli taas kaukana.
Second fitting: long seams are ready and sleeves fitted. And yes, they were very serious as always.
Ja sama takaa.
And the same seen from behind.
Minusta on kiva tehdä vaatteisiin pieniä yksityiskohtia, joita käyttäjä ei varmaan edes huomaa. Villen takin etureuna on huoliteltu Herjolfsnesin vaatteista tutulla pistolla, joka englanniksi on stab stich. Se on hidas tehdä, mutta sillä saa tosi tosi pieniä pistoja. Takkien nappilistat ovat luonnonväristä pellavaa.
I like making small details which no one hardly notices. Ville K´s coats button list is finished with stab stich, known from Herfolfsnes finds. It is slow to make but makes lovely tiny stiches. The button lists are linen.
Ja sitten alkoi nappien teko: Ville K 8+8+29 kangasnappia ja läpeä. Ville H 11+11+35 tinanappia. Tikru auttaa.
And then the buttons: Ville K fabric buttons 8+8+29, Ville H 11+11+35 tin buttons. Tikru wants to help.
OH!!! Kauheaa! Kuulkaa kun hiiret olivat yön aikana käyneet syömässä reiän Ville K:n hihaan! Itse asiassa kolme! Mutta onneksi sen voi aikakautiseen tapaan paikata. Villen K:n takissa on siis sen sotaleiriuskottavuutta lisäävä paikka jo valmiina... (todellisuudessa paikka peittää kolme väärään puoleen hihaa tehtyä napinläpeä. Sadasti tarkistin ja... väärään reunaan. Ikinä ei ole näin käynyt. Nappikohu! Kohunapit väärällä puolella! Katso kuva!)
Tarina hiiren syömistä reijistä on anastettu Albrechs Bössoreilta.
OH!! Horrible!! A mouse had eaten a hole to Ville K´s sleeve!! Actually three! Luckily it was possible to do medieval patch to cover it... so this coat has camp-authenticity already when just finished... (ok, there were no mice... it was me, silly me, attaching buttons to a wrong side of the sleeve. I checked one hundread times and even then... This is something I have never ever done. So a button scandal!! See the pictures!!)
And the story of the holes eaten by mice is stolen from Albrechts Bössor.
Iloinen Joutsen, joka on ilmeisesti kaiken kiiltävän perään, jo hamuaa Ville H:n nappeja!And the Merry Swan, who obviously likes bling, has decided to eat Ville H´s tin buttons!
Siinä ne sitten ovat. Kaksi Villeä. Toinen kimalteineen, toinen maanläheisemmissä tunnelmissa. Kiitos taas luottamuksesta. Siniseen takkiin tulee vielä 18 nappia lisää, mutta se sitten Turun markkinoiden jälkeen. Ruskean takin annan Ville K:lle siellä ja toivotaan, että selitys hiiristä menee läpi.
There they are. Villes in double. Another blingy, another more close to earth. I want to thank again for this opportunity. The blue coat will have 18 buttons more, but that will happen after Turku medieval market. Ville K will have his coat there and I really hope that he buys my story about the mice.
Edit:
Tällainen siitä Ville H:n takista tuli valmiina. Ja Ville K nauroi hiirijutulle ja kiitteli takin autenttisuutta jo uutena!
Ville H´s coat ready. Ville K said the story about mice was funny and he thought that it only made it more authentic. Phew!
I say, a rose patterned doublet, seems our cat wondering. Well, luckily it is only for toile making.
Kevään aikana olen pikkuhiljaa ommellut kahta takkia eli doublettia. Kumpikin takin tilanneista herroista osallistuu elokuussa Visbyn taisteluun sotaleirin asukkaina.
Näiden kahden takin tekeminen on ollut hauska projekti: olen tehnyt niitä yhtä aikaa, herrat ovat olleet jopa samana päivänä sovituksissa.
Peruskaava on sama; neljästä osasta koottu vaate, istutettu käyttäjän päälle. Kumpaankin tulee napitus hihoihin ja etuosaan.
Kaksi samanlaista, mutta samaan aikaan niin kovin erilaista vaatetta.
During this spring I have used my time in sewing also. I have made two doublets, which both head to Battle of Wisby in Gotland in the beginning of August. We are going to live in the was camp and these two men, both named Ville, are going to be in finnish camp with us.
It has been really interresting to operate two coats in the same time. Boys have even been in fittings same time.
The pattern is same on both coats: basic fitted doublet. There are buttons on sleeves and in front.
Kukkalakanasta tehtiin sovituskaava. Villet harrastavat historiallista miekkailua, joten sovitus tehtiin asianmukaisessa asennossa. Ville K kokeilee.
The flower printed fabric is for fitting. Because both of Villes do historical swordmanship, that´s why the fitting was done in proper poses. Ville K testing.
First
fitting: pattern making and fabric cutting. Katri came to help. I did
the fitting, Katri worked the pieces of fabric to sewing ready form.
Ja sitten harsitaan ja neuloitetaan ja asustetaan: hyvänen aika, kangas muuttui takiksi! Tässä näkyy heti ero kahden miehen välillä.
Then some basting and pinning: oh heavens, the fabric turns to coats! And differences are shown already.
Close up of Ville K:s fabric: handwoven twill.
Ompeluvinkki tässä samalla: kangasliitu ei aina pysy kankaassa tarpeeksi hyvin, joten tiukoissa paikoissa, kuten hihoissa, merkitsen ompeluviivan ompeleella. Tässä käytin siis punaista lankaa merkitsemiseen.
A sewing tip: if your fabric markes does not stay well enough, I recommend to mark atleast critical sewing lines with yarn. Here I have used red yarn to mark the sewing line.
Villen käsinkudottu kangas on melko paksua, mutta samalla harvaankudottua. Kahdesti käännetty sauma olisi ollut hirvittävän paksu, joten käänsin katesaumassa päälle raakareunan ja ompelin siihen villalangan mukaan. Se estää reunan kuituja aukeamasta.
Ville K´s handwoven fabric is rather thick so I finished the seam by attaching a woolen yarn to the fabric´s raw edge.
Huolittelulanka on tietysti itse värjätty. Ville K:n takin ompelin pellavalangalla.
The yarn which finishes the seam is naturally dyed. I used flax for sewing.
Kummankin takin pääntie on huoliteltu lautanauhalla. Kummassakin on sama kuvio eli nauhaa ohentava limityskuosi, jossa keskimmäisissä nelireikäissä laudoissa on vain kaksi lankaa. Ville H:n sinisen takin nauha on ohutta Pirkanmaan kotityön lankaa, Ville K:n lanka on selvästi paksumpaa.
Ville H:n takki on ommeltu silkkilangalla ja saumat on huoliteltu myös ompelemalla ohut lanka saumaan samalla.
Both coats neclines are finished with tablet woven bands. They have same pattern, but due to differences in the quality of the yarn his band is thicker. The tablets have four holes, but the centre tablets have only two yarn, so that creates the brick like pattern.
Toisen sovituksen aika: takeissa on saumat huoliteltu ja hihat istutettu. Nyt katsottiin, vieläkö ne mahtuvat... kyllä. No, totisuus oli taas kaukana.
Second fitting: long seams are ready and sleeves fitted. And yes, they were very serious as always.
Ja sama takaa.
And the same seen from behind.
Minusta on kiva tehdä vaatteisiin pieniä yksityiskohtia, joita käyttäjä ei varmaan edes huomaa. Villen takin etureuna on huoliteltu Herjolfsnesin vaatteista tutulla pistolla, joka englanniksi on stab stich. Se on hidas tehdä, mutta sillä saa tosi tosi pieniä pistoja. Takkien nappilistat ovat luonnonväristä pellavaa.
I like making small details which no one hardly notices. Ville K´s coats button list is finished with stab stich, known from Herfolfsnes finds. It is slow to make but makes lovely tiny stiches. The button lists are linen.
Ja sitten alkoi nappien teko: Ville K 8+8+29 kangasnappia ja läpeä. Ville H 11+11+35 tinanappia. Tikru auttaa.
And then the buttons: Ville K fabric buttons 8+8+29, Ville H 11+11+35 tin buttons. Tikru wants to help.
OH!!! Kauheaa! Kuulkaa kun hiiret olivat yön aikana käyneet syömässä reiän Ville K:n hihaan! Itse asiassa kolme! Mutta onneksi sen voi aikakautiseen tapaan paikata. Villen K:n takissa on siis sen sotaleiriuskottavuutta lisäävä paikka jo valmiina... (todellisuudessa paikka peittää kolme väärään puoleen hihaa tehtyä napinläpeä. Sadasti tarkistin ja... väärään reunaan. Ikinä ei ole näin käynyt. Nappikohu! Kohunapit väärällä puolella! Katso kuva!)
Tarina hiiren syömistä reijistä on anastettu Albrechs Bössoreilta.
OH!! Horrible!! A mouse had eaten a hole to Ville K´s sleeve!! Actually three! Luckily it was possible to do medieval patch to cover it... so this coat has camp-authenticity already when just finished... (ok, there were no mice... it was me, silly me, attaching buttons to a wrong side of the sleeve. I checked one hundread times and even then... This is something I have never ever done. So a button scandal!! See the pictures!!)
And the story of the holes eaten by mice is stolen from Albrechts Bössor.
Hiiret kävivät syömässä Ville K:n hihaa!
The mice have eaten the sleeve!
Iloinen Joutsen, joka on ilmeisesti kaiken kiiltävän perään, jo hamuaa Ville H:n nappeja!And the Merry Swan, who obviously likes bling, has decided to eat Ville H´s tin buttons!
Siinä ne sitten ovat. Kaksi Villeä. Toinen kimalteineen, toinen maanläheisemmissä tunnelmissa. Kiitos taas luottamuksesta. Siniseen takkiin tulee vielä 18 nappia lisää, mutta se sitten Turun markkinoiden jälkeen. Ruskean takin annan Ville K:lle siellä ja toivotaan, että selitys hiiristä menee läpi.
There they are. Villes in double. Another blingy, another more close to earth. I want to thank again for this opportunity. The blue coat will have 18 buttons more, but that will happen after Turku medieval market. Ville K will have his coat there and I really hope that he buys my story about the mice.
Edit:
Tällainen siitä Ville H:n takista tuli valmiina. Ja Ville K nauroi hiirijutulle ja kiitteli takin autenttisuutta jo uutena!
Ville H´s coat ready. Ville K said the story about mice was funny and he thought that it only made it more authentic. Phew!
Ah, se mihin-aikaan-olisit-täällä-jos-nytkohta-lähtisit-aamu. Tunti meni matkaan kaikkineen. :)
VastaaPoistaSisko Koo
Just wondering about the thread on the edges. It's on the inside rigth? What is its purpouse?
VastaaPoistaAnd - where do I buy your book? I'm going to Finland next week and hope to find it somewhere.
hei! Onnittelut komeista takeista, niin tai itse asiassa komean työmäärän loppuunsaattamisessa! Törmäsin juuri käsinkudotun kankaan näkymättömään paikkaamiseen. Se oli eräässä ulkomaan lehdessä, etsinpä sen käsiini ja tuon mukana markkinoille.
VastaaPoistaNäkemisiin!
hi Helene! The yarn is sewn inside to the raw edge of fabric when finishing the seam. It prevents the fabric from fraying. This method is found in Herjolfsnes textiles.
VastaaPoistaAbout the book: I don´t know if the book is already in bookstores... maybe you could contact salakirjat@gmail.com and ask how to get it. Ordering from web is another option, but then there is the post costs...
Lovely work!! Why haven't I ever thought of using woven braid for the neckline!! :-) Thanks for sharing!
VastaaPoista