Minulla on veli. Ei sukulainen, vaan harrastuksen kautta tullut. Hänen nimensä on Helgi ja hän on yhteisen mestarimme Helenan oppilas kuten minäkin. Oppiluus on hieno asia. Me jaamme kokemuksemme, me tuemme toisimme, me opetamme ja me opimme. Ja siirrämme oppimamme eteenpäin.
Tein Helgille lahjan. Kirjoin hänen mekkonsa. Kuukauden kaikki vapaat hetket siihen meni, mutta tämä oli ilo. Opin kirjomaan!
Kirjonta on toteutettu ketjupistoin, lankana sekä kotimainen kasvivärjätty villa että virolaisten Eesti Käsitöön ja Juuliken kirjontalangat. Kyllä, aikaa meni. Arvioin ennakkoon että 12 tuntia per käärme eli 120 tuntia... meni enemmän.
Kymmenen käärmettä. Siinä on viikingille millä komeilla.
I made him a present. I embroidered his tunic.
It is made by chainstich and yarn is partially finnish natural dyed emroidery yarn and also estonian yarn form Eesti Käsitöö and Juulike, who is also a natural dyer. All wool. I estimated that work would take 12 hours per snake, which would mean 120 hours... It took more than that.
But now his tunic has ten snakes. Jelling style. Cool viking stuff !
Niitä on selässä. They are in the back.
Ja niitä on helmassa. Yhteensä kymmenen. And also on hemline.
Ai kun on kivan näköistä kirjontaa! Mulla vieläkin 6:lla luokalla tehty liina, lieköhän vielä keskeneräinen... heh...
VastaaPoistakirjonta ei ihan vahvimpia puoliani..
Ei se ole minunkaan vahvuuksiani... mutta kun oikein haluaa, ihminen kyllä oppii. Minäkin opin tämän. Aion jatkaa :)
VastaaPoistaOo, siitä tuli upea!!!
VastaaPoistaTodella hieno. Kateellisena vain ihailen. :) Ja sisarukset olivat he sitten elämän mukanaan tuomia tai kokoajan mukana kulkeneita ovat todella tärkeitä. :)
VastaaPoista