Ahvenanmaalla on nyt yksi hyvin puettu viikinki lisää: ruskeasta tulee vielä Minnalle takki, vihreä on lämmin mekko ja vaaleanpunainen olkainmekko on kurssilla värjätty villakangas.
There is one more well dressed viking lady at Åland now: cocoa brown wool will be her Birka-coat, green is warm over dress and red apron dress is made of wool we dyed last time.
Mynämäen kurssi on nyt ohi. Oli kivaa, paljon saatiin aikaiseksi ja pari päivää olisi vielä voinut jatkaa... nyt jäimme hyvään vaiheeseen, jokainen pääsee jatkamaan mekot kotona valmiiksi ja asusteitakin kaavailtiin.
Minna oli kyllä reipas: alusmekko, vihreä villamekko ja olkainmekko pitkälle ommeltuna. Kaksi kangasta värjättynä ja katsokaas kuvaa: Minnan eka oma lautanauha (jos ei lasketa niitä pystykangaspuilla kudottujen kankaiden aloitusnauhoja) ! Bonuksena vielä somisteeksi tuleva nelivärinen nyöri, joka tehtiin viikinkimalliin isoilla nypylöillä, jotka Saara ystävällisesti lainasi.
Olen kamalan ylpeä kurssilaisistani: siellä istutettiin hihoja, suunniteliin seuraavia vaatekerroksia, sommiteltiin huntuja...Kaikki saivat paljon aikaiseksi ja ennenkaikkea innostusta ja ideoita. Näin olin aistivani.
The dress course at Mynämäki Art and Craft School is now over. It was fun, and they did a lot, but we could have continued few more days to make dresses ready and by making assessories. But everybody will finish their dresses at home.
Minna was really hard-working. She dyed two fabrics: she had dyed yarn before but never fabrics. She has never made a tablet woven band before, (exept starting band to her warp weight weavings!) but look at the top picture. And I also showed how to made viking whip cord with bobbins. Saara lend her bobbins and now Minna has several meters of nice four-coloured cord to decorate her dress.
I am so proud of them all. They fitted sleeves, planned next dresses and assessories and veils and caps.. And I think they got good inspiration and a lot of ideas.
Minnan kaakaonruskea kangas on värjätty aronian marjoilla. Liemi lupailee alussa violettia, mutta huuhtelun jälkeen jäljelle jää ruskea. Mutta hieno juttu kertakaikkiaan.
This beautiful colour is made with Aronia mitchurinii. Vat was deep purple but after rinsing the fabric is cocoa brown. Very nice colour and interresting dye project.
Minna´s tablets are made of Viking Line ferry tickets: she lives in Åland and travels often by ferry.
Sunnuntaiaamun ihanuuksia: Ullan rullapäärme ja Leenan minipistot.
Wonderful work: Ulla´s rolled hem and Leena`s miniature stiches.
Minulle tuli hirveän hyvä mieli myös siitä, että kurssilaiset lähtivät heti alusta asti tekemään tosi huolellista ja hienoa työtä. Oli mahtavaa päästä kertomaan, miten asiat voi tehdä heti ensimmäisellä kerralla hyvin.
Olen itse vuosien varrella joutunut tekemään monta asiaa uusiksi vain sen takia, että silloin ei ollut tietoa paremmasta. Nyt jokainen näistä ihmisistä ompeli vaatteitaan alusta asti käsin. Kaavoitus oli aikakautinen. Materiaalit oikeita. Ja pistot pieniä! Ulla.. voi hyvänen aika sitä Ullaa! Ihminen tulee pukukurssille ja kaivaa laukusta mielettömiä itse tehtyjä puujuttuja, kuten keskiaikaiset silmälasit, kinnasneuloa, vahataulun... Ja näytti sunnuntaiaamuna pikkupikkupiston käännetyn rullapäärmäyksen.
Tai entäs Leena, kutoja Leena, joka katsoi mallin ja ompeli pukunsa kokoon silkkilangalla millin pistoin. Tai alle millin...
Saara opetteli tekemään ommelta toisinpäin eli "väärinpäin" ja huomasi, että väärinpäin onkin nopeampi. Vertailimme näet tapoja ommella: jokaisella on omansa, mikä oli tosi hauskaa sekin.
I felt really good when all the students started to work properly; I mean handsewing and really meticulous way of doing things. It was awesome to get the chance to tell how to avoid all the mistakes which I have done during the years of sewing. Mistakes made simply because I did not know how well things can be done.
I tried to give them all the information I had. And they surprised me happily with awesome work. Ulla...oh that Ulla, who carwes wood! Sha has made a wax tablet, a medieval eye classes and nalbindign needles. She showed me her rolled hem... brilliant work. Or Leena, the weaver: she stiched her first medieval dress with silk by using miniature stiches. All right and well from the start.
We also compared different ways of sewing. Saara tested my way, which she thinks is the wrong way and noticed that wrong way was the faster way. That was fun too.
Ulla cut herself yet another dress: what a lovely dark blue wool she had.
Saara is making a new 14th century workdress, suitable for example for cooking at camp fire. She looks fantastic.
Helin toinen mekko leikattiin niin tarkkaan, että koko kankaasta jäi vain nyrkillinen kangasta. Riittää napeiksi.
Heli cut also a second dress and did the work so well that this is all the fabric she got left. Enough for buttons.
Marjon mekon kylkikiilat. Aika paljon saa ottaa pois.The side gores of Marjo´s dress. A lot of extra fabric.
Marjo on linnunluinen siro tyttö, jolle istutimme mekon suorakaiteista ja kolmioista, kuten kunnon Herjolfsnes kuuluukin. Hihat jäivät kesken, mutta onneksi menen taas ensi viikolla Turkuun ja voimme jatkaa silloin. Ja aina voimme luottaa kultaiseen Utaan ja hänen istutusapuunsa.
Marjo is slender and petite girl whose dress is made of triangles and squares like a proper Herjolfsnes dress is done. Her sleeves are not ready, but luckily I am going to Turku next week so we can continue working there. And we can always trust dear Uta and her help in fitting.
Kommentit
Lähetä kommentti