100 g ritarinkannusta ja... / delphinium and..

Sinne hujahti Nuijasota ja kymmenen päivän telttaleiri. Me tosin kävimme pari päivää nykyajassa tekemässä kirjan eteen hommia. Mutta leiri oli koko ajan pystyssä Kavalahdessa ja sään puolesta tuli koeteltua, mitkä teltat toimivat kovassa käytössä, mitkä eivät. Satoi näet ajoittain saavista kaatamalla ja tuuli niin että kankaat pullistelivat.

Olohuoneen sisustusta Nuijasodan asunnolta. Part of our living room interior in Cudgel war.

Minun Nuijasotani ei tällä kertaa mennyt telttaongelmien pohtimisessa, vaan väripadoilla: ensin teimme alkuviikosta Kaukameelin vetämässä työpajassa indigolla sinistä ja sitten loppuviikolla istuin ensin Annikan ja sitten Menjan kanssa värjäämässä.
Annika oli saanut lahjaksi väriaineita ja pistimme ne porisemaan: safforia, krappia ja ötökkää nimeltä lac eli väri tunnetaan paremmin sellakkana. Liotin vielä vähän kokenilliakin.
Safflorilla tuli upea keltainen, sellakka oli pettymys, koska luvatun tumman purppuran sijaan tuli vaaleanpunaista ja krapilla teimme punaista. Tosin olisi saanut taas olla punaisempaa.
Mutta kokenilliin voi aina luottaa: lilaa ja vaalean ruusunpunaista ihanuutta. Kyllä kelpasi värjäillä, kun paikalla oli sekä a) innokas ensikertalainen Annika ja b) taitava konkari eli Caoimhe Kanadasta.
Annikan jätettyä leirielämän istuin lauantaiaamuna kahdeksan jälkeen jo lämmittelemässä ensimmäisiä väriliemiä ja Menja tuli paikalle. Tapaamisen seurauksena Menja istui vuorostaan padan ääressä värjäämässä pari essukangasta. Mukavaa kun ihmiset innostuvat!

Mutta nyt minulla on iso ongelma.
Miten sillä ritarinkannuksella oikein värjätään??
Tuolla kopassa on pussi kuivattuja kukkia ja niillä pitäisi saada mahtavia sinisiä, mutta miten?
Olen surffannut, lukenut kirjoja, kysellyt... ja oppinut, että toisen teorian mukaan aluna + kupari olisivat sopiva yhdistelmä. Toisen teorian mukaan sitä pitäisi käsitellä kuten morsinkoa.
Minulla on vain se yksi pussi. Mitäs sitten kun se menee ihan pieleen?
Taidan vetäistä sitä miettiessäni vähän oranssia krapilla.

Väriä padoista. From dye pots.

Hiljennyn myös ajattelemaan sitä, että joidenkin ihmisten mielestä olen tehnyt hyvää työtä. Minut otettiin kauniiden sanojen saattelemana Nuijasodassa Hopeisen solmun ritarikuntaan, johon otetaan tieteissä ja taiteissa ansioituneita, jotka jakavat osaamistaan opettamalla. Huomionosoitus tuli täytenä yllätyksenä ja olen siitä erittäin kiitollinen. Sen arvoa lisää se, että sen antoivat minulle rakkaat paronitar Eva ja paroni UlfR viimeisessä varsinaisessa hovissaan. Ihminen kuiskasi kiitos, sanotaan runossakin.

Ja toki meillä oli markkinapäivä ja Iloinen Joutsen paikalla! We also had a market day and of course Merry Swan was there too!

And so went Cudgel war, and ten days in tent camp. We visited two days in modern times, I worked with the book. But the tent was whole time at Kavalahti, the event site. Thanks to the weather, all tents were tested thoroughly: there was heavy rain and hard winds.

But I had no time to think about the tents: I spent my days next to dye pot. First in Kaukameeli´s workshop dyeing with indigo and then with Annika and Menja.
Annika had some dye stuff, which she got as a present: safflor, madder and lac. I had also some cochenille. And so we made brilliant yellow, nice pink with lac - should have been more purple though - and red with madder. Cochenille is always reliable: purples and cute old light rose.
It was nice to dye, since there was a) an enthusiastic beginner Annika and b) a skilled veteran Caoimhe from Canada.
After Annika left the camp, I sat early in the morning heating my dyes again and Menja found me there. As a result of that she now has nice coloured aprons: it was her turn to sit next to the pot. It is always great when people get interrested!

But now I have a big problem: I wan to try delphinium dye, but I can not find the recipe. There is two theories: according to one I should try alum and copper, after another it should be done like when dyeing woad.
But I have only one package of dried delphiniums to make brilliant blue. What if it does not work?
While I am thinking of that, I have time to make some orange with trusted friend called madder.

I am also thinking of that how I was taken to a Order of a silver knot, which is our baronys order for those who have been recognized in arts and scienses and shared their knowledge by teaching. I feel humble. That award came as a total surprise and I am very thankful. And even more precious this award is since it was given by my dear and most loved baroness Eva and baron UlfR, and in their last court.
Thank you.