Joskus puoli vuotta sitten leikkasin itselleni kankaat ensimmäiseen renessanssivaatteseen, siis flemish peasanttiin. Alusmekko eli smock tuli nopsasti. Sitten leikkasin yläosan kankaat --- ja unohdin projektin. Tuli kesän aikana muita kiireitä ja koko syksy on mennyt lautanauhoissa ja kinnasjutuissa ja muiden vaatteissa. Jotain aikaa syksystä näpräsin sen yläosan kasaan, mutta helma ei ottanut syntyäkseen. Tuntui jotenkin vaikealta tämä aihe.
Tässä syy siihen, että olen noussut sohvalta ompelemasta ja tehnyt ruumiillista työtä. Tuli lunta. Aika ihanan näköistä tapaninaamua, vai mitä?
Nyt joulunpyhinä tuli sellainen tunne, että tämä renejuttu pitää hoitaa alta pois, koska ihan pian pitää ruveta tekemään sitä oikeaa renessanssivaatetta, jota tarvitsen Saaran ja Teemun häissä toukokuussa.
Laittelin Saaralle hämäriä tekstiviestejä kesken joulun. "Mites se helman pituus" "riittääks kolme metriä kangasta" "miten se nyörivinkki menikään".
Pari päivää olen nyt istunut vaaleansininen villa sylissäni ja tänään mekko on neljäätoista nyörinreikää vaille valmis. (Niitä on mekossa 32)
Pellavaisen valkoisen essunkin tein, mutta en tykkää siitä. Sen voi onneksi tuhria joskus nuotiolla, koska tästä tulee käyttövaate.
Partlettia pukkaa seuraavaksi, jos vain ymmärtäisi sen kaavan sovittamisen omaan kroppaan... Festive attyre on nyt toinen kotini. Sieltä kuvagalleriasta löytyy se tuleva häihinpukeutumismekkokin :)
Tulevaa hienoa kolttuani varten tarvitaan nyt punaista silkkiä, jotain kivaa turkista -- aitoa tietysti -- ja jotain pientä, kuten korsetti ja mustakirjailtu alusvaate ja .... voi tulla vielä kiire niiden vaatteiden kanssa, etenkin kun herra pitää kanssa vaatettaa ajan tyylin sopien!
Mutta on tässä tehty muutakin kuin ommeltu: lumitöistä se alkoi. Siis endofriinin himo. Olen näet hämärässä menneisyydessäni ollut himourheilija. Eilen olimme sitten hiihtämässä, kiitos Anun joka lainasi sopivat monot. Tunti lykittiin ja huomenna lisää. Tänään taitaa olla palautuspäivä, etenkin kun heräsin nuhaisena ja kurkku kipiänä.
Kiitokset Saaralle ja Teemulle lounaasta, kangaskauppakierroksesta ja syntymäpäivälahjoista. Ne tosin eivät edistä tulevaa kuntoutumistani... käsintehdyt konvehdit...
Tässä syy siihen, että olen noussut sohvalta ompelemasta ja tehnyt ruumiillista työtä. Tuli lunta. Aika ihanan näköistä tapaninaamua, vai mitä?
heips, miun kuvablogi on pitkästä aikaa päivitetty ja siut on linkitetty siihen aiheesta neulakinnas.Voin ottaa linkin pois jos et siitä tykkää. tv.iida
VastaaPoista... noin nätisti kirjoittaneet sinne... *punastelee ihan*
VastaaPoista