Naimisissa!

Voi että oli ihan mielettömän ihanaa ja upeaa mennä naimisiin!
Pää on vieläkin sekaisin. Tarkempaa selvitystä on tulossa täältä pesäkkeen suunnalta, jahka työt antavat aikaa. Toistaiseksi hehkuttelen vielä lauantain tunnelmissa - 1300-luvun lopulla siis. Ihania asioita tapahtui pitkin päivää eikä oikein tiedä mistä pitäisi hehkuttaa ekana.
Mutta aloitetaan vaikka papista! Meidät vihki Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Pekka Särkiö, melkein naapurin mies. 1500-luvun kaavussaan Agricolan kaavoilla ja vanhoilla teksteillä. Pekka oli mukana vielä illalla juhlissa, soitteli bändin kanssa munniharppua ja antoi meille lahjaksi IHAN oikean 1300-luvun kolikon. Ehdotteli että sen voi sitten laittaa vaikka koruun, mutta en taida raaskia lävistää uutta onnenrahaamme, vaan säilytän sen kotelossaan.
Mahtava kirkonmies - oli mukava saada näin hauskalta papilta se siunaus avioliitollemme.
Työkaverit ovat hehkutelleet juhlia pitkin aamua.
Ai joo, eka toimenpide uutena rouvana. Pyysin työpaikan keskusrouvaa muuttamaan kulunvalvontalaitteeseen oikean nimen. Kohta pitää vaihtaa kaikki koneen tunnukset ja sähköpostit ja sitä rataa.
Kuvia odotellessa hyvää joulun odotusta kaikille - rakastan elämää ja kaikkia ihania ihmisiä ympärilläni!

Tässä ollaan jo tanssin pyörteissä. Huomatkaa, että tuoreella vaimolla on illalla eri asu kuin kirkossa... tein illaksi ihanan sinisen helvarin, oli helpompi tanssia kuin siinä ihanassa villamekossa jossa kävin vihillä.

Herralla on hoset, pourpoint ja Charles de Bloisin asetakki. Katariina Juhanantyttären pajasta. Eiks ookin hieno herra!