Vanhan vuoden lupaus: neulasukkaohje. As I promised : how to make a nalbinded sock.

Lukijoiden pyynnöstä ja vihdoinkin: näin minä teen neulakinnassukan. Tämä ei ole ainoa oikea tapa, mutta näin siis syntyvät Sahra-sukat.
Käytin puolisuomalaista eli Mammen-pistoa ja pyöreää aloitusta. Sukat ovat kokoa 41. Aloituksessa oli 15 silmukkaa. Kun aloitussilmukat olivat valmiit, lisäsin ensimmäisellä kierroksella joka pistolla, toisella kierroksella joka toiseen pistoon ja kolmannella kierroksella joka kymmenenteen pistoon neljä kertaa eli periaatteessa neljä kertaa kierroksen aikana. Siitä eteenpäin lisäsin kaksi pistoa kierroksella kunnes sukka oli sopivan leveä.

By a readers request and finally: here is "how to make a nalbinded socks". This is not the only way to do it, but is how I make it. I used Mammen-stich and round start. This is about shoe size 41 ( U.K. 7 1/2, USA 8)
I had 15 starting loops. On the first row I added one to every loop, on second row one to every second loop and during the third row I added once on every 10th loop.
And during following rounds I added two loops as long as the sock was wide enough.

1. Sukan kärki neljännellä kierroksella. This is how it looks on fourth row.

2. Sitten vain jatketaan, kunnes teräosa on tarpeeksi pitkä.

2. Then keep going on until the foot part is long enough.

3. Kun on aika tehdä kantapää, teen pistoja edelliseen kerrokseen kiinnittämättä. Nyrkkisääntönä on tehdä lenkki puolet koko sukan leveydestä.

3. When it is time to make the heel, I make loops without attaching them to previous row. This loopchain I usually make the half of the socks width.

4. Kun lenkki on tarpeeksi pitkä, kiinnitän pistot taas taas sukkaan.

4. When the loopchain is long enough, I attach the stiches again to the previous row.

5. Yleensä teen hieman vartta ennen kantapään täyttämistä. I usually make some of the leg part before making the heel.

6. Ja sitten kantapää: teen yksi tai kaksi aloitussilmukkaa ja alan heti kiinnittää niitä kantapääaukon reunaan aivan kulmaan.

6. Then the heel: I make one or two starting loops and then start attaching them to edge of the heel opening. Start working right from the corner.

6 B: tärkeää!! Kun tulet ensimmäiseltä kierrokselta kohtaan, jossa aloitus on, siihen jää reikä. Siksi aloituksen langanpää kannattaa jättää pitkäksi, sillä saa kivasti parsittua reiän kiinni.

6 B: important!! When you come from the first row to the corner where you start, it creates a small hole there. If you remember to leave the thread in the beginning quite long, you can easily patch the hole.

7. Ensimmäisellä kierroksella en kavenna lainkaan, toisesta kierroksesta eteenpäin kavennan kulmissa 3-4 pistoa sekä akillesjänteen ja jalkapohjan kohdalla yhden per kierros. Työn edetessä eli kun kantapää alkaa olla melko lailla kiinni, alan kaventaa joka toisella pistolla.

7. During the first row of the heel I do not reduce the stiches. After that I reduce 3-4 stiches in the corners, one in the sole and one where the achilles is. As the heel developes, and it is getting closed, I reduce basically on every other stich.

8. Lopulta jäljellä on vain pieni reikä. Sen ompelen kiinni.
8. Finally there is only a small hole left. That I simply sew to close it.

9. Sitten onkin jäljellä enää varsi.
9. Then just make the leg part.

Toivottavasti tästä ohjeesta on iloa! Tämän ohjeen myötä kiitän kaikkia lukijoitani kuluneesta vuodesta ja toivotan iloista ja ahkeraa uutta vuotta!
I hope you enjoy these instructions. I want to thank all my readers and wish you a happy new year!

Kuinka kauan kestää ommella viikinkitakki? How long does it take to sew a viking kaftan?

Menjan takki on minulle vähän iso, mutta oli pakko sovittaa. It is a bit big for me but I just had to try it on.

Monta kertaa on pitänyt tehdä tämä: mitata kellon kanssa, kuinka kauan aikaa menee vaatteen ompeluun. Niitä ommeltuja metrejä onkin jo mitattu, mutta kuinka kauan menee esimerkiksi naisen viikinkitakin ompeluun?
Nyt tiedän. Siihen menee 41,5 tuntia.

Ompelin Menjalle Valkyria-takin, tummaa luumunväristä villaa ja vaaleanvihreä vuori. Malli on Herjolfsnes-mekoist tuttu eli siinä on neljä sivukiilaa ja takakappaleessa on lisäksi leveä kiila. Sivusaumoja koko takissa on siten 12 ja lisäksi tulee kahden ison kiilan ompelu.

Ompelu meni tähän tapaan:
1. päivä: piirsin Nillen kirjasta kaavat paperille. Mittailimme ja leikkasimme aluksi vuorin. Teimme sovituksen vuorikankaalla, purimme sovitusversion ja leikkasimme sen mukaan päällyskankaan.
Aika meni 3 tuntia.
2. päivä: kaikkien neljän hihan ompeleminen ja vuorikankaasta kaksi pitkää sivusaumaa. Ompelu ja sauman huolittelu. 4 tuntia.
3. päivä: vuoriin takakiila ja yksi sivukiila vuorikankaaseen. 2,5 tuntia.
4. päivä: vuorikankaan kolme pitkää sivusaumaa, olkasaumat ja vuoritakin silitys. Samana päivänä päällyskankaasta kaksi pitkää sivusaumaa ja takakiilan neulaus paikalleen. Yhteensä 5 tuntia.
5. päivä: takakiila kiinni ja kaksi sivusaumaa. 3,5 tuntia.
6. päivä: viimeiset kaksi sivusaumaa, olkasaumat ja takin saumojen silitys. Kaikkien neljän hihan istutus ja ompelu paikalleen. Yhteensä 5 tuntia.
7. päivä: hihojen viimeistely, pääntien ompelu, hihansuiden ompelu ja huolittelu. Helman muotoilu. Yhteensä 5,5 tuntia.
8. päivä: helman tarkka mittaaminen, ompelu ja huolittelu. Etuosan ompelu.
9. päivä: takin sisäsauman huolitteluun tulevan lautanauhan loimi, kudonta (3,5 metriä nauhaa) ja kiinnitys paikalleen takkiin. Yhteensä 7,5 tuntia.
(no, 10. päivän aamutoimena edellisten ompelujen silitys, sillä takki valmistui puolenyön aikaan)
Ja näin oli takki valmis.

Päivä neljä: vuori kasassa. Day 4: lining made.

Takakiila paikallaan ja sivukiilat paikallaan. Etukappaleet vielä puuttuvat. Backgore and sidegores ready, frontpieces still missing.

Takki on ommeltu pellavalla ja silkillä. I used flax and silk for sewing.

Takin etuosa ja pääntie on tuettu lautanauhalla ja tietysti Menjan mielivärillä. The neckline and front are finished with narrow tablet woven braid and naturally I used one of Menja´s favourite colours.
Ihanat värit! Vaaleanvihreää, tummaa lilaa ja tämän alle sovitimme vielä keltaisen olkainmekon. Tuskin maltan odottaa, että näen kokonaisuuden valmiina.
What a lovely colour: light green and purple and she is going to have a yellow apron dress with this. I can hardly wait to see Menja all dressed up!

Yksi syy ajan mittaamiseen oli se, että on olemassa joitain tietoja siitä, miten nopeasti keskiajan räätälit ompelivat ja kuinka paljon heille siitä maksettiin. Minulla on kyllä se tieto tuossa yhdessä kirjassa, mutta en vain löydä sitä. Jatkan etsimistä. Palaan asian sitten tuonnempana.

Ja mitä sitten seuraavaksi... jaa, tuollahan odottaakin yksi keskeneräinen viikinkitakki!


I have been meaning to do this a long time: to measure how much time it takes to sew a piece of clothing. The sewn meters I have been measuring, but how long does it take for example to make a viking kaftan?
Now I know. It takes 41,5 hours.

I made a Valkyria-jacket for Menja. It is purple and water green wool. The pattern is based on Herjolfsnes-dresses. It has four sidegores and one wide gore in the back. Since it is lined, the jacket has 12 long sideseams plus two backgores.

So this is my dress diary:
1. day is drew a pattern from Nilles book, and I fitted the jacket to Menja. We made the fitting with the lining, and cut the purplw wool after that. This took 3 hours.
2. day: I started sewing the lining, made two long sideseams and sew all the fours sleeves. 4 hours.
3. day: the backgore to lining and one sideseam. 2,5 hours.
4. day: three sideseams, shoulder seams and ironing the lining. Also two sideseams to upper layer. Pinning the backgore. Totan time this day 5 hours.
5. day: sewing backgore and sewing two sideseams. 3,5 hours.
6. day: two sideseams. Shoulderseams and ironing. Fitting all the sleeves and attaching them. 5 hours.
7. day: Finishing the sleeves. Sewing the neckline and cuffs. Measuring and giving form to the hemline. 5,5 hours.
8. day: sewing and finishing the hemline. Finishing the frontpieces. 5.5 hours.
9. day: weaving 3,5 meters tablet woven braid to finish the innerpart of the opening. Attaching it. 7,5 hours.
All this took 41,5 hours and the kaftan was made.
Plus 10. day I ironed it once more.

Why did I measure this? To get some idea how much time it takes. And because I am trying to find that information about how fast tailors were during middle ages and what was their wage. That information is in one of my books, but it needs to be found first... I will return to this matter later.

And then..oh, there is one unfinished viking kaftan waiting for me!

Leveä kuin mekko, mutta kyllä se on takki. It looks like a dress, but it is a jacket.

Vaihtopysseli. Swap-pyssel.

Uta harjoittelee. Uta is practising here.

Tiedättehän sanonnan "raavi mun selkää, mä raavin sun selkää". Eli koska en osaa säädyllistä keskiaikaista kirjontaa, piti löytää opettaja. No kas, Utalla on ollut kammo lautanauhaa ja neulakinnasta kohtaan. Niinpä teimme vaihtari-pysselit. Pysseli on siis sitä, kun kokoonnutaan yhteen tekemään kivoja käsitöitä.
Uta tuli viettämään viikonloppua kotiimme ja samalla opetimme toisiamme.
No, jos kuka Utan tuntee, ei ylläty siitä tiedosta, että Uta teki ilmiömäisen tarkkaa työtä nauhansa kanssa. Hän loi annettujen ohjeiden mukaan nauhan, eikä minun tarvinut kuin näyttää mistä kohdasta kuvio alkaa ja loppu olikin... no... ihmettä. Uta teki pari virhettä, mutta kuten hänen bloginsa eli Utan kamarin tunnuslausekin sanoo, ne purettiin. Utan motto on siis "jos sen voi tehdä, sen voi myös purkaa".

Tarkkaa työtä. Totta kai kaikkien loimilankojen päiden pitää olla tasan! Of course all the yarn ends must be even when making a loom!

Nooh... minun vuoroni. Olen siis kirjonut metrikaupalla jugend-kukkia, lähinnä varsipistolla ja laakapistolla. Mutta noista keskiaikaisista kirjonnoista en oikein selviä. Opin sen kauhealla tavalla: jäljensin huolellisesti 1500-luvun kirjontakuvion ja aloin kirjoa sitä pellavalle punaisella silkillä. Siitä tuli ihan hirveä ja kammottava. Lanka ei mennyt lainkaan kankaan pintaan, vaan levitoi sen yläpuolella... Liian pitkää pistoa, gurut kertoivat.
Tuon "kurjonnan" jälkeen en ole kirjontaan tarttunut. Paitsi viime kesänä Ruotsissa Tuplasodassa, kun Renika piti kirjontatyöpajaa. Olin kovin tyytyväinen ... kunnes näin Utan siipioliohupun kirjonnat. Puhumattakaan Elsan töistä.

Koska Emekin on tehnyt oman viikinkimekkonsa somisteeksi esiliinan, jossa on hauskat kirjonnat Osebergin laivan hengessä, tahdon tehdä sellaisen. Itse. Kirjontakillan vanhin Iida tosin oli ihana ja lupasi tehdä minulle ne kirjonnat... mutta pitää kokeilla itse.
Utan jalanjäljissä pienensin sitten pistoni noin kymmenesosaan entisestä. Hän näytti pistoja ja antoi vinkkejä. Ja katso! Langat eivät harita! Pinta on täynnä!
Seuraavaksi pitää kirjoa ja kirjoa ja kirjoa eli opettaa käsi taas tavoille. Jos vaikka jonain päivänä olisi päällä se itse kirjottu viikinkiessu!

You know the saying "if you scratch my back, I scratch yours". So, since I did not know how to make proper medieval embroidery, I needed a teacher. And look, Uta, who is a brilliant emroiderer, had an issue with tablet weaving and nalbinding. Se we arranged a swap-pyssel. Pyssel means doing handgraft together.
Uta came to our house for a weekend and we we taught each other.
Well, the one who knows Uta does not get surprised by hearing this: she made brilliant work with tablets. She made her own loom, and all I had to do was show where the patterns starts and... the rest was a miracle. And since her motto is "if it can be done, it can be undone". She made like two mistakes, but of course she decided to undo them.

So it was my turn: I have troubles with my embroidery. I have made several meters of jugend-embroidery but I am not satisfied with my level of medieval type embroidery.
I had to learn this in a horrible way: I desiced to make an emroidered 16th century coif. That was awful! The silk I used did not seem to touch the surface of the linen at all. My pathetic stiches were too long, I learned form gurus.
So I have not touched an unbroidery ever since... exept during Doublewars last summer in Renika´s workshop. I was almost quite happy... until I saw what like Elsa or Uta does to her hood.

And because Eme has made a lovely viking apron with Oseberg-style embroideries, I must do mine. By myself. Well, skilled Iida has promised to do my apron embroidery, but atleast I have to give it a try.
Uta showed me hos she makes it. And look! My stiches are about ten times smaller now than they were before! No more holes in pattern! And no yarns going here and there.
Now I just have to start practising. And practise. And practise. So maybe one day I have a viking apron which I made.


Ihan itse tein. I made it.

Ja sitten vielä se neulakinnas.
Olen opettanut monia ja minusta on mahtavaa, kun saan ihmisiltä kuvia kintaista ja sukista ja pipoista tyyliin "kato, mä tein nää". Joten pitäähän se Utakin saada neulaamaan.
Opetin hänelle helpon harjoituskappaleen: huivi helpolla Oslo-pistolla. Huiviin tulee niitä reikiä, jotka myöhemmissä töissä ovat sitten kantapäitä ja peukalon paikkoja.
Utan kolme ensimmäistä pistoa olivat perustasoa eli haparoivia, mutta olipa kiva katsoa miten pisto pistolta jälki parani. Ja ainakaan vielä hän ei ole soittanut paniikissa ettei muista enää miten se pisto tehdään... Jään odottamaan kuvia ja tietoja uudesta valmiista huivista!
Sitä odotellessa ompelen viikinkitakkeja. Monikossa, kyllä.

And then there was the nalbinding.
I have taught many people and I think it is great to get all these pictures of mittens and socks and hats they have made. So I just have to teach Uta too.
I shoved her an easy start: a scarf with Oslo-stich. It has also those holes, which she will later have in socks and mittens marking thumbs and heels.
Her like three first stiches were unstedy, but then stich after stich it got better and better. And she has NOT called me telling that she forgot all and now I am eagrerly waiting some news about her scarf.
Meanwhile I am sewing viking kaftans. Yep. Plural.


Ps. Meillä on uusi vierashuone! We have a new guest room!

Taistelu Härkälinnasta / battle of Härkälinna

Mainitsin viime kirjoituksessa, että teimme Härkälinnassa elokuvaa.. tässä se on!
Mahtava tuotos, joka syntyi hyvästä ideasta hyvinkin spontaanisti.
Olkoon filmin teema vaikka "miten vallata linna".

I mentioned in my last post that we made a movie in Härkälinna. Here it is ! Fine movie, made quite spontaniously. This theme could be "how to take over a castle".