Hibernaatiopesäke

Sinistä ja keltaista. Yellow and blue. Tuossa Akatemia-kiireissä taisin ohimennen mainita uuden sinisen mekon. Sehän unohtuikin ihan kokonaan ... joten tässä hieman asiaa Sinisestä. Muutamia vuosia sitten ostin kangaskaupan poistolaarista Versacen fantastista villaa.. maailman ehkä sinisintä. Ajattelin, että joskus sitä vielä tarvitaan. Hahaa! Kun kuulin Elinan Laurelista, keksin että uusi mekko pitää saada...taas. Niin siniselle kankaalle löytyi hyvä käyttökohde. Elina istutti kaavan päälleni, tuttu perusmekko neljästä osasta. Helman leikkasin Margaretan kultaisen puvun tapaan eli niin leveäksi kuin kangas antoi myöten. Sivuun lisäsin vielä pari kiilaa helman leventämiseksi. Mekossa on lyhyet hihat, koska sain tässä samalla vihdoin hyvän syyn tehdä ne turkisvuoratut tippetit. Niihin käytin rex-kania ja valkoista villaa. Itse puvussa on etuosassa 23 nappia ja se on ommeltu silkkilangalla. Aluspuvun kanssa kävi kuten arvata saattaa...mikään vanha ei kelvannut, joten tein sitten vielä uu...

Elinan suuret juhlat on vihdoin juhlittu. Meillä on nyt uusi Laurel eli tiedeiden ja taiteiden ritarikunnan tuore jäsen. Olen haljeta ylpeydestä, koska sain olla järjestämässä hänen vigiliaansa. Laitoimme Elinan eli Helenan miettimään tulevan roolinsa asemaa ja vastuita telttaan. Jep. Pakkasta oli 15 astetta. Teltassa oli kaksi lämmitintä, lattia oli peitetty matoilla ja taljoilla ja illan tähti käärittiin turkispeitteisiin ja taljoihin. Teltta koristeltiin seinävaatteilla ja kynttilöillä. Hyvin Elina tarkeni istua noin kuusi tuntia! Saattelimme Knutin ja Mikaelin kanssa hänet nukkumaan kello kolmen aikaan aamuyöstä. Pihalla tarjoiltiin odottajille kuumaa glögiä ja kaikki meni hienosti. Knut oli minun sankarini: taas kerran kantoi kaikki tavarat ja huolehti pystytykset ja tulet ja kaikkea. Ja myös purki ja pakkasi kaiken pois kavereiden kanssa. Hieno mies. Joutsenjärven Sahran kirjonta. Embroidery by Joutsenjärven Sahra. Natural dyed wool. Ja ne piipit: - maalasimme neljä seinävaate...