Mekollinen matoja. Tunic will be full or worms.

lokakuuta 10, 2012

 

 "Mallimato. Näitä sitten mekon täydeltä. The model of the worm. Fill my tunic with these..."

Aina välillä asioista tulee kunnia-asioita. Tässä on nyt yksi sellainen.
Vuosi sitten tein Helgille viikinkivaatteet, joiden piti sopia hänen uuteen miekkaansa. Yltiöpäisesti lupasin tehdä punaiseen mekkoon hulppeat kirjonnat, vaikka en ole mikään kirjoja. Piti siis opetella.
Innoittajiani opettelussa ovat olleet sellaiset supertaitajat ja kärsivällisyyde tonavat kuin Uta, Renika ja Elsa eli Petronella. Minulla on vielä hyvin, hyvin pitkä matka kirjonnan oppimisessa, mutta jostain on aloitettava. (Oikeasti, Elsan kirjomukset eivät ole tältä planeetalta...)
Olen lykännyt tämän työn tekemistä... en yksinkertaisesti ole uskaltanut tehdä sitä ensimmäistä pistoa. Lopulta punainen mekko alkoi huutaa minulle öisin siitä korista, jossa säilytän keskeneräisiä töitä.
"Kirjo minut".
Ääni oli monta kuukautta vain pieni vikinä. Mutta se alkoi voimistua.
"KirJO minUT", se kailotti.
Kuukausia kului, mutta lopulta en enää kestänyt sitä jatkuvaa mölinää olohuoneesta. En saanut nukuttua, koska punainen viikinkivaate huusi ja karjui.
"KIRJO MINUT".
No perhana, kirjotaan sitten!!

Every now and then some things become a matter of honor. This is one of those.
Year ago I made viking clothing for Helgi, who has a awesome sword. This clothing was made to suit to that sword. He also asked me if I could make some embroidery and of course I sayd yes, even I am not a real embroiderer. I just had to lear.
My inspiration has been awesome artisand like Uta, Renika and Elsa aka Petronella. I have a long, long way on this path of learning, but I had to start finally. (Really, Elsa´s skills and her work are not from this planet).
I had postponed this work for a long time. I just had no gourage to start it. Finally the red tunic started to shout me form the basket where I keep my unfinished projects.
"Embroider me", it was just a small voice in the beginning. But it got louder.
"EMBrodier ME", it shouted.
Months went by, but finally I could no more stand the constat shouting and yelling I heard and which kept me awake at nights.
"EMBROIDER ME!!"
Okey! I will embroider you!

* * *
Sain Helgiltä kuvan. Se on samaa tyyliä kuin hänen miekassaan. Ei helvetti, eihän tuota voi.. no voi sen vaikka väkisin.
Kopsasin niitä leivinpaperille. Kirjoin ensin ääriviivat. Mietin, täytänkö kokonaan. Koko luikero ketjupistolla, niinkuin suomuiksi.
Jos siellä nyt vielä on joku toinenkin, jota kirjominen pelottaa niin ei kannata pelätä. On hämmästyttävää, miten käsi oppi. Mato ykkönen... no, se on mato ykkönen. Pientä haparointia.
Mato kakkosessa on jo selvää kehitystä ja mato kolmosta tehdessä alkoi tuntua että on joku ajatus kirjomisesta. Siis varsin toiveikas olo. Näitä tulee kymmenen koko vaatteeseen ja madot yhdeksän ja kymmenen tulevat mekon pääntielle, näkyvimpään paikkaan.
Kaikista näyttää tulevan eri värisiä. Pienet kasvivärjätyt lankanöttöset eivät riitä loputtomiin, joten väreihin tulee ripaus autenttisuutta. Ei tämä ole maailman ensimmäinen kirjonta, jossa värit vaihtuvat.
Kiitos vaan Helgi tästä kankaasta, jolle saan epävarmoine pistoineni harjoitella ja tuhertaa... mitäs tilasit !
Ja taas minulla on salainen haave. Se on saksalainen laskettu...

I got the picture from Helgi. It is the same style than he has on sword. Bloody hell, I can´t do that! Well, yes I can.
I drew copies on baking paper. I started with making outlines. Then I had to think if I want to fill the whole worm or not. The whole worm with chainstich.
Now if there is even one reader who is afraid of emrpoidery, my message is fear not! It is amazing to notice how hand learns. My worm one.. well, it is the first one. Worm two has already some idea and worm three has opened my eyes to thing how this could and should be done.
There will be ten worms. Worm nine and ten will be on neckline, the most visible place. Seems that they all will be different colour. I am using mostly natural dyed yarns and they have variation on colours. But this certainly is not the wolrds first emboirdery which has changing colours.
So thank you Helgi for offering this untouched fabric for me to practice. Heh.
And again I have a secred dream. It is german brickstich...

 Mato yksi on hempeän lila. Worm one is a bit lavendel.

 Mato kaksi on vaaleansininen. Worm two is baby blue.

 Mato kolme saa sinisen värin. Worm three will be totally blue.

Mato ykkösessä ja kakkosessa käytin hivenen paksumpaa kasvivärjättyä kirjontalankaa. Worm one and two are made with natural dyed yarn, which could have been thinner.

Mato kolmosen lanka on tuskin puolet ensimmäisistä. Koko madosta tulee ohuempi ja odottakaas vaan, kun tämäkin on höyrytetty sileäksi... Worm three is made with much thinner yarn. Just wait to see this one after steaming it.

Tämän olen oppinut jugend-kirjonnasta: ei solmuja, ei lankaloikkia. Ei etenkään kun tämä jää näkyviin eli mato kolme nurjalta puolelta. This is what I have learned earlier: no knots to embroidery, specially because this will be visible. Worm three seen from reverse side of Helgis tunic.

You Might Also Like

8 kommenttia

  1. So you have successfully opened the can of worms and started to be good at yet another thing. ;) I salute you and your endless ability to dive into the unknown and learn new skills - proud to be your friend!

    Kertakaikkisen mahtava on tuo sinun kykysi ja rohkeutesi hypätä tuntemattomaan ja ottaa haltuun taas uusi taito. Ystävä hyvä, olen niin ylpeä siitä, että saan olla ystäväsi.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kun olet opettanut, kannustanut ja kehunut myös silloin kun käden jälki ei ole ollut kehumisen arvoista :)

    I am even more proud to have friend like you. Treasure,that what you are :)

    VastaaPoista
  3. Ei muuta voi sanoa, kuin onnea matkaan. Komea on haaste johon olet tarttunut, mutta hieno tulee olemaan lopputuloskin.
    Ja hienoa kuulla, että en ole ainoa jolle keskeneräiset käsityöt huutelevat, joskus ärsyttävästikkin. :D

    VastaaPoista
  4. ... vaikka tuottelias olenkin, niin keskeneräisiä töitä on kuoroksi saakka. ERRRittäin ärsyttävää.
    Laskin muuten kurillani (mulla on kova tarve muuttaa kaikki numeroiksi), kauanko tuohon kirjontajuttuun menee.
    Yhden elukan tekemiseen menee noin 12 tuntia.
    Se kertaa kymmenen.
    Ei ihme, että joku ei ehdi siivomaan meillä (itse asiassa Kimmo vois tulla imuroimaan sillä välin ku mä kirjon :D muahhhaaaa

    VastaaPoista
  5. Darling, it looks amazing! Never would have doubted your ability to master any art you give a try.

    VastaaPoista
  6. Hei, etsin käsityöläistä alihankkijaksi pienimuotoiseen yritystomintaan. Ottaisitko yhteyttä: miakatariina@gmail.com

    VastaaPoista
  7. Korjaus: miakatariina1@gmail.com

    VastaaPoista

More Saffron!

Lautanauhakirja löytyy täältä:

Tilaa keittokirjamme täältä