Punaista ja ruskeaa

kesäkuuta 14, 2010

Uusi helvari on silitystä vailla. Ja tulipahan taas tehtyä 25 metriä uutta käsinommeltua saumaa ;)

Takana on varsin värikäs viikko: tiistaina oli omenapuun alla kässäilta ja katselimme Medeltidsmoden kangasnäytteitä. Tilaus uusista villoista, pellavista ja hamppuhunnuista lähtee heti kun olen itse saanut päätettyä, missä väreissä teen suunnitelmissa olevan päällysmekon.

Uutta mekkoa voi taas huoletta suunnitella, koska myin yhden vanhan pois. Uuteen kotiin lähti se tumma viininpunainen villamekko, jonka aikanaan tein Homobonuksen kiltaan pyrkiessäni. Ensimmäinen kokonaan käsinommeltu vaatteni.
Omaan garderoobiini näpräsin helvetinikkunamekon punavalkoisesta kalanruotovillasta, omista varastoista löytyi sellainenkin kangas.
Tein sen hiha-aukkojen ja pääntien tukevoittajaksi lautanauhan, tällä kertaa vain kotivärjättyä villaa. Kahdeksan lautaa, limityskuosi Lontoon löydön malliin.
Likikuva limityskuosista. Nuukailin ja tein villasta. Sopii köyhäilytyyliinkin.
Uusi helvari piti tehdä, koska olen mieltynyt tähän mukavaan tyyliin, mutta haluan säästää sitä sinistä hääpuvun helvaria. Saaran ja Teemun häissä päädyin siivoamaan ja pakkaamaan peräkärryä se päällä - ei hyvä. Tuplasodassa mekko rapaantui ja sai leirikasteen kun siihen kaatui minttuviinaa. Minä en sitä kaatanut, olin vastaanottavana osapuolena. Tosin vaatteiden pitääkin näyttää käytetyiltä, mutta se on sentään hääpukuni...

Nyt on sitten käyttöhelvari. Se menee sekä kanervamekon että sen ruskean köyhäilymekkoni kanssa, jonka uusien hihojen napit pitäisi todellakin tehdä... viimeistään Turun markkinoihin mennessä.

Punaista on ollut myös väripadassa. Vihreiden vastapainoksi ilahdutin itseäni värjäämällä kokenillilla ärhäkkää punaista. Jälkiväriin laitoin harmaata lankaa kuparilla, tuli vaalea lilanharmaa.
Sitten olikin ruskean vuoro: laitoin perjantaina 100 g saksanpähkinää likoon, sunnuntaina aamulla ennen erämessuille lähtöä esipuretin 200 g lankaa ja keittelin väriliemet.
Kun tulimme messuilta, värjäsin 100 g valkoista vaaleanruskeaksi ja jälkivärjäykseen sekoitin saksanpähkinäliemen ja kokenillin jälki-jälkiliemen. Tuli vaaleanpunaharmaata

Väri-innostus on kiivas ja pahempaan päin menossa. Tapasin lauantaina Lanu-aukiolla Kip-päivässä kaksikin värjäriä , jotka hallitsevat niin ammoniakkitemput kuin kolme kuukautta kestävät kylmäväritkin. Kuvaukset käyvistä krappiliemistä olivat... mielenkiintoisia.
Kip-päivä on siis Knitting in Public, kansainvälisen neuleyhteisö Ravelryn hommia. Olin siellä suorittamassa omaa Nip-osuuttani eli Nalbindin in Public ja värilankoja oli tietysti mukana. Mukavat väripuheet saimme aikaiseksi ja lupauksia kimppavärjäilyistä. Mukavaa!

Sunnuntaina oli erämessujen vuoro: menimme sinne muuten vain katselemaan. Meillä oli treffit Kaitsun kanssa ja olen nyt saanut oman annokseni erä- ja metsästystietoudesta. On katseltu aseet ja vaatteet ja kanootit.
Oli siellä minullekin jotain: Torkkeli.
Oikein etsimällä etsin Torkkelin käsiini, koska halusin nähdä hänen Turun lautasensa. Se on hieno!
Ja kas... kaveri oli saanut tosi hienoja pajukoreja myyntiin. Hehkutin tarjontaa samalla sekunnilla Elinalle, joka kuvasikin pajukoria "keskiaikakäsilaukkujen luis vuittoniksi". Totta! Meillä on entuudestaan samanlaiset puolalaisilta ostetut korit ja ne ovat ihanat. Nämä Torkkelin korit ovat lähes samanlaisia.

Mistä pääsemmekin sujuvasti tapahtumien seuraaviin käänteisiin: ostin kaksi uutta koppaa itselleni eli Sahran kauppaa varten. Isompi kori toimii jatkossa myyntitelineenä selkäkopan parina. Siihen saa kivasti lautanauhat riviin ja esiin. Pikkuisella korilla voi tapahtumissa kantaa vaikka eväät piilossa liinan alla, ei tarvitse raahata koko koria, vain tämän pikkuisen.
Olin jo lähtenyt pois kojulta ja jonotimme poikain kanssa tötteröjäätelöitä, kun se ajatus siitä sitten lähti... Tuleekohan Torkkeli Hollolan markkinoille? Palasin kojulle. Ei tule, on muuta menoa. No, meillähän on siellä se kauppalaiva Sotka ja sen mukana kulkee kauppiaita ja mä...
Torkkeli luki ajatukseni.
-Hei, tosi hieno homma!
Joten nyt meillä on kotona 38 pajukoria :)
Isoja, pieniä, kaksi tooosi isoa. Pyöreitä ja ovaaleja, ja ne kaksi tooosi isoa ovat semmoisia munanmuotoisia. Torkkeli myy niitä Turun markkinoilla ja minä sitten siellä missä mies ei itse ole paikalla.

Tämän viikon värjäilyt ja uudet pajukorit: pikkukorissa on siis 400 g villaa ja nuo kaksi koria mahtuvat muuten sisäkkäin eli mikä tilansäästö kotona :) Sitä voi käyttää argumenttina jos joku väittää että "mutta kun ei meille mahdu enää yhtään uutta koria".

You Might Also Like

5 kommenttia

  1. Miten niin ei mahdu koreja? Aina mahtuu koreja, jos ei mitään muuta sitten ;)

    VastaaPoista
  2. No aivan! Olen vaan kuullut, että joskus MIEHET sanovat ettei muka mahdu :)

    VastaaPoista
  3. Ihania värejä ja tosiaan ihania koreja. Näin isommassa kuvassa näkyy, miten paljon ne niitä puolalaiskoreja muistuttavatkaan. Ja ne on tosi hyviä.

    Helvari on myös varsin komea. Kannattaa aina tehdä tuollainen mekko, joka "saa likaantua". Se ei nimittäin sitten ikinä likaannukaan. ;) Ja toi lautanauha on kuuminta hottia. Toimiiko se yhtä jäpäkästi kuin se sun silkkinauha?

    VastaaPoista
  4. Nauha toimii tosi hyvin: etenkin sivuaukot saa ihmeesti ryhtiä. Se silkkinauha olis ollut tähän liian vahvaa, noi kyljet olis varmaan soj.. ojentuneet suoriksi sillä nauhalla :)

    VastaaPoista
  5. Niin, ei mun mielestä villanauha ole nuukailua, se toimii tosi hyvin varsinkin kun käyttää pellavalankaa kuteena :)

    VastaaPoista

More Saffron!

Lautanauhakirja löytyy täältä:

Tilaa keittokirjamme täältä