Hibernaatiopesäke

Saturday 16th September, wedding of Anna Attiliani and Francesco Betti, also known ans Damisella and Todeschino , who actually lived in the Imola at 14th century. It all started year ago in Visby, Gotland. My young italian friends Anna and Francesco lived with us in Battle of Wisby camp. One day we were again taking a walk to the old town, and they asked me to take their photo at their favorite spot. I did. They looked happy and very much in love so I sait that "you can use this at your wedding invitations". You see, ten years ago me and Riku were in Visby and we got our picture taken - and year later we used that picture in our wedding invitations. This young couple looked at each others and started to giggle. "Psstt.. this is a secret and you are first to know... we are getting married, next year". Later that week they came to me. They had a question about their wedding. "Would you make our dresses", they asked. "Of course I would, it...

Krista ja "se" viitta, minulla vaaleampi harjoituskappale. Krista is wearing "the shawl", I´m wearing the lighter practice piece. Tämän kuluneen vuoden kohokohta oli se, kun kävimme Krista Vajannon kanssa Tsekeissä NESAT- seminarissa esittelemässä viitan, joka perustuu Kristan väitöskirjatutkimukseen . Kyseessä on Kaarinan kirkkomaan haudan 1 viitta. Alunperin vuoden 1990 analyysissä se on määritelty puna-harmaaksi, sitten vuonna 2009 Turun muinaispukuseminaarissa esiteltiin ruskea-harmaa ja nyt me tuotimme viitasta kolmannen väriversion. Krista näet tuli väitöskirjatutkimuksessaan siihen tulokseen, että viitan loimilangat on värjätty fermentoidulla tanniinilla, ja ne olisivat siis punaruskeat. Viitan kudelangasta puolestaan näkyi jälkiä jäkäläväristä, joka antaa violettia. No tämän kun kuulin jo aikoinaan Tarton seminaarin yhteydessä , siis keväällä 2015, tuli mieleen että tämä pitää kokeilla. Krista ja Jaana Riikonen esittelivät tuolloin muutamia ma...

Hei täällä ollaan, rautakaudella! Here we are, in Finnish iron age! Yksi kuluneen kevään suurponnistuksista omalta osaltani oli Birckala 1017 -näyttely. Vapriikista otettiin maaliskuun lopulla yhteyttä, että voisinko tehdä uuteen rautakausinäyttelyyn hieman tekstiilitöitä. Aluksi tilaus koski neulakintaita, lautanauhaa ja kasvivärjättyjä lankoja. Helppo homma! Mutta sitten tilaus kasvoi. Ehtisinkö pukea näyttelyyn kokonaisen perheen ja sotilaan? Ja tehdä sovitettavia vaatteita yleisölle. Tuota... oli siinä pari isoa tilausta kesken ja Nesat ja... no okei, tehdään pois! Viisi viikkoa aikaa. Sinä aikana tein kaksi pellavapaitaa, kahdet villaiset housut, pronssispiraalein koristellun esiliinan ja hienon nauhan, pienen muinaismekon essuineen, seitsemän villaista tunikaa, neulakintaat, lautanauhoja, värjättyjä lankoja, kahdet säärisiteet... Ja jouduin muutes tinkimään periaatteestani "ei ikinä ompelukoneella". Vaatteiden piiloon jäävät saumat on ommeltu koneella, mutta ...