Hibernaatiopesäke

Hei. Tässä on Tiikeri. Kääpiöpinseri, ikää kahdeksan viikkoa ja viisi päivää. Niin ja on tuossa se uusi versio Kaarinan karhunhammasnauhastakin... Hey! Meet Tiger. Miniature pincher, age eight weeks and five days. And yes, there is also my new version of Kaarina bear tooth braid...   Tässä kohtaa yritin ottaa kuvaa uusimmasta työstäni. Kudoin Kaarinan karhunhammasnauhasta toisen version, siis ohuemmasta langasta kuin tuo ensimmäinen versio oikealla on. Eka oli Pirkanmaan kotityön ohutta Pirkkaa, tex 125 x 2, mutta kuten näkyy, se on aivan liian paksua. Kuviokerta on pitkä,  ja pehmeä nauha tekee pinnasta pehmeän, eivätkä puolikaskiertojen hienoudet pääse täysin esille. Kakkosnauha on Wetterhofin Veeraa, tex 55 x 2. Väreistä sininen ja keltainen on värjätty Krista Vajannon kurssilla ja tuo väriyhdistelmä on yksi niistä, joita Silja Penna-Haverinen testasi pro gradu -työtään varten. Nyt nauha on myös oikean levyinen, tämä on 16 milliä. Nauhassa on tuppilohulpiot eli ...

   Aamuaurinko paistaa sisään nukkumapaikkamme jäätyneestä ikkunasta Rosalan viikinkikeskuksessa. Koitan torkkua hieman, sillä yöuni jäi taas lyhyeksi ja olen ollut aamiaiskokkina. Kuuntelen, miten ihmiset puuhakkaasti valmistautuvat päivän leikkeihin. Kuulen puheensorinaa, aseiden kalinaa ja pronssisten korujen kilinää, kun naiset pukevat päälleen muinaispukujen vaippahameita. Tämä on minulle erittäin tärkeä hetki. Olen heimon parissa, kaukana arkisen elämän epävarmuudesta ja peloista. Olen nauranut ja laulanut aamun tunneille saakka hienojen ihmisten kanssa, ruokkinut heidät ja nyt kuuntelen. Minun on hyvä olla. Tässä on nyt tämä hetki, nämä ihmiset, tämä aika.   Sun is shining, I can see it through the frozen windon in my sleeping chamber. I am at Rosala, in a viking house. I have just made breakfast to my viking tribe and I am tired. I am listening how people are getting dressed to go out. Men will be fighting, and everyone will take part to games. ...

"Some mead, maybe?"  "Oh, yes please". Olen kova sanomaan "kyllä se sopii", kun kysytään mukaan kaikenlaiseen hauskaan. Tässä on taas yksi sellainen: Gotlannissa Visbyssä toimivalla Kapitelhusgårdenilla on paitsi mainio keskiaikaravintola, myös nettikauppa ja sellainen vierailijablogi, johon kutsutaan asiakaskuntaa kirjoittajiksi. Minä kun niin tykkään tuosta uhkapelistä... tein blogiin pienen tarinan siitä, mitä varomattomalle voi käydä markkinamatkalla.  Lukekaa tuo opettavainen tarina, jotta tiedätte ja osaatte varoa tulevankin markkinakesän houkutuksia! Ystäväni Uta ystävällisesti avusti tarinan tekemisessä. Kuvat otti Eme. I tend to say "yes I can" when someones asks me to do all kind of fun things. Here is again one: in Gotland, Visby there is a fantastic medieval restaurant Kapitelhusgården, which also has a webshop and  ablog, where they invite their customers to write. I like gambling... well I wrote a story of what can happen d...

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just ...

Tämän kanssa piti mennä pitkään, mutta kas, tuossa se nyt on. Valmis nauha on 2,1 metriä. Päät olen letittänyt väriryhmittäin, muut kolmella, mutta keskimmäisen ryhmän punoin viidellä, kuten Kaarinan säärisiteiden koristenyörit on tehty. Mukavaa nähdä se valmiina. Niin, nuo hampaat: ne ripustetaan vyölle niin, että ne roikkuvat lantion kahta puolta. Hieno, voimallinen koriste. I was supposed to spend long time making this, but hey, it is ready. It is 2,1 meter long. The yarn ends I braided, others normally with three but the middle group with five, just like the decorative braids from Kaarina toomb 27 are. It feels good to see this ready. And the teeth pendants will hang from belt, one each side of hip. Very nice and powerful decoration. Edit: Tässä vyö ja hampaat puettuna päälle. Kuvauspaikka Pukkisaaren rautakautinen kauppakylä. Here the belt and pendants are dressed on. Picture taken in Pukkisaari iron age village, Helsinki.

Unelmieni lautanauha tulee nyt todeksi. My dream in tablet weaving is coming true. Aina välillä unelmista tulee totta. Neljä vuotta sitten koskettelin Kaarinan karhunhammasvyötä, jonka tutkimiseen ja kutomiseen  Silja Penna-Haverinen oli käyttänyt vuoden päivät. Nauha on ollut naisen yllä ja siinä on roikkunut pronssiset karhunhammaslaitteet. Se on upea. Ajattelin, että tulisipa vielä päivä, jolloin osaisin edes jotain sinne päin. Nyt se päivä on tullut. Ensimmäinen karhunhammasvyö on tulollaan. Opettelin sen kutomista Maikin kanssa, joka on tehnyt tarkistuksia nauhan kudontaohjeeseen. Katselin Silja Penna-Haverisen tästä tekemää gradua ja muistelin näkemäni nauhan värejä. Miten sitten sattuikin olemaan itse värjäämiäni lankoja: sinistä morsingolla, punaista krapilla ja vaaleanvihreää kotipihan keltaisilla ja pienellä morsinkouitolla. Nauhassa on 23 lautaa, joista kuusi reunalautoja. Ne kudotaan tuppilohulpioksi. Kuviokerran ohje on kaksi A4-liuskaa pitkä ja ...

Nyt on neulakintaasta asiaa. Let´s talk about nalbinding. (Nämä kintaat katosivat postissa matkalla Suomesta Saksaan. Suuri harmi! These mittens were lost in mail on their way from Finland to germany. What a pity!) Birgitan käsistä -sivuston Hanna linkitti taannoin Yle Kainuun nettisivulla julkaistun uutisen Facebookiin. Jutun alkuperäinen muoto oli suunnilleen niin, että nyt on Suomussalmella löydetty uudelleen kauan kadoksissa ollut käsityömuoto, neulakinnastekniikka. Luin ja luin ja lopulta oli pakko lähettää jutun tekijälle kommenttia. Kertoilin niitä näitä tämän vanhan tekniikan historiasta ja tunnettuudesta nykymaailmassa. Tätä kautta omat kommenttini päätyivät Ylen uutiseen. Iloitsen siitä, että juttua on linkitetty ahkerasti myös eteenpäin. En siksi, että jutun linkeissä oli tämä oma blogini, tai siksi, että juuri minun kommenttini ovat jutussa. Iloitsen siksi, että nyt ainakin muutaman ihminen lisää tietää tästä hienosta, perinteisestä käsityötekniikasta. Omaa blo...