Hibernaatiopesäke

Yksi keskiaikaisen keittokirjamme kymmenistä ruuista. One of many foods in our new medieval cook book. Tässä alkaa tuntea itsensä jo kirjailijaksi, sillä alle vuoden sisään ilmestyy jo toinen kirja, jota olen tehnyt. Viime kesän päätteeksi julkaistiin Makuja mahtipitäjästä -kirja, jossa kerrottiin hämäläisestä ruokaperinteestä ja nimenomaan entisen suurpitäjä Sysmän alueella. Kirjassa oli kaksi muuta kirjoittajaa; professori Laura Kolbe ja filosofian tohtori Birgitta Stjernvall-Järvi, jotka kirjoittivat seudun ruokaperinteen historiasta ja minun osuuteni olivat kokkaukset, ruokakuvausten järjestäminen ja monet tarinat ruokien ympäriltä. Kirjan neljäs tekijä, Vuokko Virolainen, teki suuren työn kerätessään tietoja seudun ihmisiltä. Kirja julkaistiin marraskuussa ja se tuntui tosi hienolta. Mutta pakko sanoa; tämä uutukainen on ihan omaa luokkansa. Sahramia, munia ja mantelimaitoa on keskiaikaharrastajien keittokirja, jonka teimme ystäväjoukon kanssa. Minä, Nanna Tuovinen ja Sa...

Jopas näitä nyt valmistuu... Lehvähuppu, keltaista villaa vihreällä villavuorilla. Päällinen Medeltidsmode, vuori Naturtuche. Ommeltu silkillä. Tietysti käsin. Asiakas: mies, 195 cm. Erityistoiveita: kylän pisin häntä. Oh, these keep coming. Hood with leaves. Yellow wool with green wool lining. Yellow wool Medeltidsmode, green from Naturtuche. Handsewn with silk. Customer: man, 195 cm. Special wishes: long (longest) tail in the country.   Onneksi hupun käyttäjä oli paikalla, kun sommiteltiin kankaita. Olisi tullut kovin pieni muuten. On tosi vaikea ymmärtää millaiset mittasuhteet on parimetrisessä miehessä, kun on itse puolitoistametrinen nainen. Luckily the customer was on the spot when I was cutting his fabric. It is really hard to understand the measurement of a two meter tall man, when tailor herself is one and half meter woman. Vuori on selvästi lyhyempi kuin päällyskangas, sillä lehvät vievät 12 senttiä pituudesta. The lining is clearly shorter than upper ...

Kysäisin kerran kaikkien neulakinnasharrastajien idoli Sanna-Marilta miten hän tekisi pystyraitaa . Vastaus löytyi pian: hän oli vähän aikaisemmin tavannut vanhan tekijän, joka teki kirjavia, lähes pilkullisia kintaita. Sanna-Marin blogiin ilmestyikin pian raitaa ja röyhelöä. Vasta nyt sain aikaiseksi itse testata raitaa. Rikun vanhat kintaat ovat puhki, joten kesän kunniaksi tein uudet. Näissä kintaissa pisto tehdään niin, että otetaan normaalit piston langat ja lopuksi kiepautetaan sekaan vaihtovärin lanka etusormelta. Nurjalle puolelle ei tule lankalenkkejä, vaan vaihtoväri kulkee päävärin piston sisällä. Huomasin kaksi asiaa: neulakinnas kiertää hieman ja että lankojen värinvaihdolla on väliä, jos haluaa tosi siistit vaihtokohdat. Itse pidän tavasta vaihtaa väri niin että uusi väri lähtee peukalolla olevien lenkkien alta. Otin lepovuorossa olevan langan mukaan vasta toisella pistolla, jolloin reunaan ei tule pientä tiukkaa lenkkiä. Neulaaja huomaa kyllä pian käytännössä mit...

Happy man: Riku was taking part to a night battle as a member of handgonne-team. Next day he was surprised by Ronnie, Daniel and Thorsten: they gave him a shooters team badge too . Tämä kirjoitus on englanniksi, suomeksi on kirjoitettu aikaisemmin. Last year we had an opportunity to take part to wonderful event at Ronneburg Germany. This yeat the group MIM asked if we wanted to go to Morimondo Italy with them and take part to Trecentesca 2012 . Yes please! We had a great trip, some suffering but wonderful experience. Unfortunately Elina was not able to travel with us, but Riku and I took a plane to Frankfurt. There we met Taija and Sarah, who took us to Mühlheim. There we spend the day as guest of lovely Vetters and in the evening we packed one medieval camp with ten tents in a bus. It took 12 hours to go to Morimondo by bus: mostly we were sleeping. We arrived the village in the morning and started building the camp. When I was looking at the amount of stu...

Hienona Morimondon sotatantereella: uusiksi ommeltu sininen mekko ja röyhelöhuntu ensimmäistä kertaa tapahtumassa käytössä. This post will be only in finnish, english version will follow soon! Jos Ronneburgissa oli ihanaa viime syksynä, niin ei Italian Morimondon reissu makeudessaan yhtään sille kalvennut. Retki oli tosin aika rankka, mutta elämys oli pienen kärsimyksen arvoinen. Trecentesca on italialainen keskiaikatapahtuma , jossa elävöitetään Morimondon kylässä vuonna 1356 käytyä taistelua. Tapahtuman järjestää kylässä toimiva luostari ja nimenomaan sen johtaja isä Mauro, joten sodassa onkin kyse rauhasta. Iloinen Joutsen sai kutsun osallistua tapahtumaan saksalaisen Mimin kanssa, siis sama joukko jonka kutsumina olimme Ronneburgissakin. Elina ei päässyt matkalle mukaan, mutta me Rikun kanssa pakkasimme laukut täyteen keskiaikaa ja lensimme torstaiaamuna Frankfurtiin, sieltä sitten Taijan ja Sarahin kyydillä Mühlheimiin, jossa pakkasimme kokonaisen leirin linja-autoon ja...

Sininen hihaton mekko ei ole mitään ilman tuttua lehmuksenvihreää huppua eli liripipeä. Piti tehdä sellainen uusi, samasta syystä kuin mekko piti uusia: en tykännyt sen saumoista. Olen ostanut kankaan uutta varten jo vuosi sitten, mutta nyt oli vihdoin aikaa tehdä se. Hupun reuna on leikattu lehviksi; ne ovat noin 12 senttiä korkeat. Lehvät teen niin, että leikkaan sapluunan, piirrän reunat kankaalle ja leikkaan. Tämä ihana villa ei purkaudu, joten reunalle ei tarvitse tehdä mitään. Vuoritin hupun niin, että vuori loppuu juuri ennen lehväreunaa. Molemmat kankaat ovat Medeltidsmoden ihanista valikoimista. My blue cote need it´s pair, the green dagged hood. Since I remade the dress, I just had to remake the hood too. I bought the wool actually a year ago, but had no time to sew it. The edge is cut to oak leaves which are about 12 cm high. The wonderful wool I used does not ravel so it is just cut, there is no need to finish the edge. The lining is also wool, both fabulous ...