Hibernaatiopesäke

Tässäpä kahden vuoden ompelut metriin tiivistettynä. Hieno neulakirja! Sewings of almost two years, now in one meter. What a needlebook! Kaksi vuotta sitten kesäkuussa tähän paronikuntaan julkistettiin kilpailu siitä, kuka ensimmäisenä ompelee tuhat metriä saumaa käsin. Koska periaatteenani on tukea kaikenlaista toimintaa jota ihmiset järjestävät, rupesin mittaamaan ompeluksiani. Tämän vuoden toukokuussa ilmoitin mittamestarinna Iidalle eräänä iltana, että "tais tulla tonni täyteen". Tulokset julkistettiin viime viikonvaihteessa investituurassa ja minähän sen sitten voitin. Palkinnoksi sain uudet kangassakset, keramiikkakulhon, jossa aion kokeilla oikein tulella keittämistä tekijä-iitan rohkaisemana sekä aivan tajuttoman hienon palkinnon: peräti metrin mittaisen neulakirjan, johon Iida on kirjonut kaikki ilmoittamani mittatulokset. Two years ago our barony got a challenge: who would sew one thousand meters by hand first? I wanted to support this good idea, so I started measu...

Tästä perhettämme järisyttäneestä uutisesta ei ole vielä paljon kerrottavaa, mutta ensimmäiset tiedot kuitenkin: meille tulee vauva. Tai kaksi. Ehkä jopa kolme. Niiden äidit näyttävät tuolta: We do not have much to say about this news yet, but here are the first news. We are going to have a baby. Or two. Or maybe even three. This is how the mothers look. Ja isät suunnilleen tältä: And the dads will look something like this: Olen menettänyt sydämeni jaalanlampaille . Kyseessä on suomenlampaan eriytynyt kanta, joka hallitsemattomasti lisääntyessään on taantunut muinaislampaaksi, noin lyhyesti sanottuna. Jo kauan sitten olen sanonut, että "kohta meillä on varmaan omat lampaatkin". Niin, ensi kesänä. Kaikki kehräävät kaverit ovat ihan täpinöissään niiden alkukantaisesta villasta, mutta kun katselin tuota pientä , iloista pässiä silmiin, jotain tapahtui. Haluamme Rikun kanssa olla mukana työssä, jonka tavoitteena on suojella pientä, alkukantaista suomenlampaan kantaa. Meillä on ny...

Takki on ihanan pehmeää vihreää ja ruskeaa villa. Napit pronssia Birkan löytöjen mallilla. The kaftan is lovely soft green and brown wool with bronze buttons after Birka finds. Ronneburgin jälkeen arki ei tuntunut oikein miltään. Aloitin työt pitkän loman jälkeen ja onneksi aina on jotain tekemistä odottamassa, ei ehdi vain haikailla takaisin linnaan. Itse asiassa töitä on niin paljon, että olen aikatauluttanut suunnilleen jokaisen minuutin elämästäni. Yritin kunnianhimoisesti saada viikinkitakin tehtyä alle viikossa - hei, olihan minulla iltaisin monta tuntia aikaa viiden illan ajan... en ehtinyt, koska takki oli mallia rus-birka. Siis takin malli on luova yhdistelmä kahdesta tai oikeastaan kolmesta tunnetusta viikinkiaikaisesta löydöstä: Moschevaja-Hedeby-Birka. Näistä ensimmäisestä löytyi silkkinen viikinkimiehen takki, jossa on nerokas, kangasta säästävä hiha, toisesta on löytynyt villainen kankaanpala jossa on reikiä ja kolmannesta rivi nappeja. Olen tehnyt tämän saman takin kerr...

Olenkin jo kertonut, että räätälikojumme Iloinen Joutsen sai kutsun Saksaan 1300-lukua elävöittävään tapahtumaan aitoon ympäristöön eli Ronneburgin linnaan. Meidät sinne kutsui järjestävä seura eli Mensch im Mittelalter eli MIM . Tapahtuma oli niin hieno, että on jopa vaikea löytää sanoja kuvaamaan sitä. Nukuimme olkipatjoilla yhdessä linnan saleista, söimme ruokaa joka valmistettiin avotulella linnan keittiössä, teimme käsitöitä yhdessä monien taitureiden kanssa, toteutumme haavettamme elävöityksestä ja mikä tärkeintä, saimme lukuisia uusia ystäviä. Meitä kohtaan osoitettiin ylitsevuotavaa vieraanvaraisuutta ja lämpöä. Lauantaiaamuna istuimme aamiaisella ensimmäisten joukossa ja ruokasali - linnan kaunein, joka normaalisti on yleisöltä suljettuna - alkoi täyttyä ihmisistä. Miten hyvältä se näyttikään: räätälin silmää hivelivät lukuisat yksityiskohdat ihmisten vaatteissa, varusteissa ja olemuksessa. Ja sali täynnä niitä ihmisiä, joiden kuvia olimme tähän asti ihailleet. Nyt ist...

I have a new dress!! Sunnuntai kello 14.30, kangas on levitetty keittiön pöydälle. Tiistai kello 13.30 mekko on valmiina valokuviin. Kaava Herjolfsnes 38. Krapinpunaista villaa. Ompeluun ja helman huolittellun - tietenkin kokonaa käsin - meni aikaa noin 18 tuntia. Vielä pitää käyttää muutama tunti helman lautanauhahuolitteluun ja taskuaukkoihin, mutta ne saavat nyt odottaa. Tämä urakka on osoitus siitä, että kun tietää mitä tekee, käsinompelu ei oikeasti vie aikaa ihan hirveästi. Tuttu kaava, eikä yhtään nappia tai nyörinreikää eikä vaativia istutuksia. Miksi TAAS uusi mekko? Koska vaatekaapista puuttui se työnteon kestävä, väljä mekko, jota voi käyttää myös lämpimämä päällysvaatteena. Jep, pakataan linnareissulle. From Sunday to Tuesday, 18 hours of handsewing. Herjolfsnes 38, madder red wool. Needs the pocketholes and hemline will get tablet woven finishing, but those need to wait. This work shows that when one knows what to dom handsewing does not take that much time....

Soittoniekka-puuseppä valmiina matkaan. Musical carpenter is ready to travel. Kolme vuotta sitten kirjoitin tänne blogiin näin : "voi itku miten olisi mahtava päästä joskus keskieurooppalaiseen tapahtumaan, jossa kokoontuu nillittäjä-komppanioita, siis täyttä periodisuutta vaativia porukoita." Tämä kesä on vihdoin vienyt omaa harrastusta selkeästi siihen suuntaan: ensin oli Saari 1389, joka ehdottomasti jatkuu ensi vuonna. Sitten avasimme Iloisen Joutsenen... ja sitten saimme kutsun Saksaan! Kahden viikon kuluttua Iloinen Joutsen eli perustajajäsenet Elina, Riku ja minä matkustamme Ronneburgiin keskiaikaiseen linnaan elävöittämään 1300-luvun elämää aidossa ympäristössä . Me Elinan kanssa räätälöimme - ja itse aion ehdottomasti mennä myös linnan keittiöön töihin. Riku on ylpeä päästyään linnan puuseppien joukkoon. Tarvitseeko kertoa, että olemme suunnattoman iloisia ja maltamme tuskin odottaa pääsyä Ronneburgiin tämän joukon vieraaksi! Tämän unelman täyttymisen...

... kyllä... ne... olkipatjat... mahtuvat.. . ... the strawmattresses ... will... fit... in... .. ja pari matkustajaakin vielä takapenkille. ..and couple of passengers in backseat also. Mahtui! Eiköhän lähdetä viikinkimarkkinoille! Yes, it dit! Let´s go to viking market! Ihan tässä hengästyy, kun ajattelee että kymmenessä päivässä tuli koettua peräti kaksi viikinkitapahtumaa: ensin Saltvikin markkinat Ahvenanmaalla ja sitten pari päivän huilin jälkeen Verlaan tyystin toisenlaiseen tunnelmaan... näistä kahdesta viikonlopusta Saltvik on se "oikea" viikinkitapahtuma ja Verla...no, se on jotain musiikillista elämystä jossain teemassa, mutta rehellisesti sanottuna sillä ei ole mitään tekemistä sen enempää keskiajan kuin viikinkienkään kanssa. Mutta kummassakin oli hauskaa! Ja mikä mahtavinta, Verlan tapahtuman yleisö suorastaan rakastaa Sotkaa: kun laivaan saa tutustua kiipeämällä kyytiin, laiva on hetkessä täynnä lapsia ja kaikki haluavat saada itsestään kuvan ...