Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2009.

Kohta Uffe tarkenee

Pikainen päivitys käsityörintamalta: sain valmiiksi neulakinnassukat, miesten kokoa, harmaata Virtain Villaa tummin somisteraidoin, suunniteltu myyntitiskiin vaikkapa Turun keskiaikamarkkinoille... paitsi että herra näki ne, sanoi että hienot ja otti itselleen. Kiitos kiitos sanoi ja kehui komeiksi. Huaahh. Uudet alkuun. Uffen viitan kankaat on nyt yhdistetty toisiinsa pykäpistoin (työn kesto: C.S.I New York ja Martin Beck -elokuva). Aamulla jatkoin, ehdin kiinnittää jo 150 senttiä sinipuunauhaa reunaan. Luotospistoin. Lanka: kasvivärjätty eestiläinen superohut villa kaksinkertaisena. Tänään saan reunat valmiiksi. Sitten vain sudenroikale niskaan kiinni ja Uffe saa pörhistellä Suwiöistä eteenpäin. Eli viitta tähtää juhannuskruunajaisiin Nordmarkissa.

Lähikuvaa työstä. Eva saa esitellä valmiin viitan sitten omassa blogissaan. Kiinnityspistoista tein tarkoituksella näkyvät.. eivät olleet rautakaudellakaan mitään piilotikkejä, sen verran rankkaa kokoa ovat aikakauden neulat. Ja ruskea villa …

Kas, lasinen huone

Lahden kaupunginpuutarhan vanhat kasvilavojen ikkunat muuttuvat lasihuoneeksi. Mieluisa yllätys odotti eilen pihalla, kun menin töistä kotiin. Herra siellä rakenteli lasista huonetta. Siitä tulee oikein hieno, kunhan lasit on pesty, rapsittu, kitattu ja maalattu. Etupihalla on sopiva vanha laatoitus, se toimii perustuksina. Syreeniä vähän typistettiin, että lasihuone mahtuu. Istuin pihalla tekemässä käsitöitä ja seuraamassa lasitalon edistymistä peräti neljä tuntia. Hmmm... se tarkoittaa sitä, että Uffen viikinkipörhistelyviitta ei valmistunut eilen. En kehdannut tuoda kankaita pihalle likaantumaan.
Onkos se mikään ihme, että pihallaan viihtyy... samalla kun katselee miten kaunista siellä on, voi nyppiä voikukkia ja kerätä lehtokotiloita :)

Tämmöisiäkin siellä pihalla on... meillä kukkii ihan joka nurkalla. Hienoa.

Ja pörriäiset tykkäävät! Vielä kun ne perhoset tulisivat, onnemme olisi (lähes) täydellinen.

Tak ja vat

Aika köyhältä tuntuu oma juomasarvi tämän lasisen komistuksen rinnalla. Roomalaisvaikutteita tanskalaisten viikinkien astiastossa. Eli jos on asiaa Köpikseen niin kiireen vilkkaa Nationalmuseetin "Tanskalaisten esihistoria" -näyttelyyn. Todella hulppea viikinkiajan esittely tulee vastaan siellä.

Tak on tanskaa ja tarkoittaa kiitos. Vat puolestaan on yleismaailmallinen sana, jolla turisti voi puhua itsensä pälkähästä. Nostetaan vain hämmästyneenä hartioita ja sanotaan että "vat?" Onneksi ei tarvinut kokeilla kuin ... noo, pari kertaa. Tai siis kun Kööpenhaminassa Tanskan kansallismuseossa esillä olevaa pronssikautista neitojen uhrausvaatetta ei saanutkaan kosketella, niin tuumattiin että "vat?". No, se oli kopio, ei sitä alkuperäistä 3700 vuotta vanhaa kolttua saanut kuin katsella lasin takaa. Mutta olipa hassua; tanskalaiset surmasivat ja heittivät suohon nuoria tyttöjä samanlaisissa asuissa kun vielä takavuosina meikäläiset pimut kulkivat kadulla. Tai oliko…

Sirppiä, vasaraa, tahko ja risteily

Tämmöisiä on rompetorin parkkipaikka täynnään. No, näitä oli vain yksi, mutta satoja muita hauskoja autoja oli kyllä.
Orimattilassa järjestetään vuosittain automobiilihistoriallinen rompetori. Tänä vuonna tapahtuma veti varmaan ennätykset sekä myyjien että kävijöiden määrässä. Oli superluokan tapahtuma! Hienoja autoja, valtavat määrät ihanaa rompetta ja täydellinen sää. Teimme valtavasti hyviä ostoksia: vanha vasaran pää kolme euroa, sirppi vitosella, pora vitosella ja vaihtoterä kaks euroo. Kaksipäinen puutarhakuokka-rapsutin vitosella. Tahkon kivi ja kampi kaksi euroa.
Ja haitari... eipä kerrotakaan hintaa, se kun meni lahjaksi. Riku sai minun veljeltä haitarin aikoinaan lahjaksi, tervetuloa sukuun ja sitä rataa. Lauantaina olimme Jaken ja Aikun vieraina Kirkkonummen residenssissä, joten... haitaria oli oikein vasiten kielletty tuomasta, mutta pieni kaksirivinen venäläinen antiikkipeli oli liian herkullinen löytö. Hauska pikkuauto ja hilpeä kaksirivinen venäläinen haitari, jonka Jakke s…

Kukkia ja kaavoja = flemish peasant edistyy

Huomenta! Takana on vain 12 tunnin yöunet... vähän taisi väsyttää. Mutta aamu oli sitäkin reippaampi.

Aamulla koirien kanssa kierros pihalla, hyvältä näyttää... tosin vahvasti epäilen, että yksi kiivaasti kasvava perenna onkin rikkakasvi... pitää kysyä Annelilta... Sitten sanomalehden lukua, kahvin juomista ja kun miesväki häipyi, minulla oli koko tunti omaa aikaa.
Siinä ehtii
a) Ihastella pelakuita, jotka ovat vaivihkaa tehneet paljon kukkia

b) leikata yhden Euran mekon
c) leikata vuorikankaan flemish peasant -projektiin: d) ihastella nupullaan olevia pelargoneja:



Tein varmuuden vuoksi isoilla saumanvaroilla ja sitten jotain, mistä emäntäkouluaikainen kässäopeni olisi purskahtanut onnen kyyneliin: merkkasin ompeluviivat harsimalla. Jep. Helpottaa kummasti palojen sovittamista yhteen : ) (siellä koulussa opettaja kyynelehti luokkamme kanssa ihan muista syistä... hyi meitä !)

Tänään ompelen mekkoja kasaan, mutta sitä ennen meillä on Elzebethin kanssa urakka.
Liisasin (heh heh) Elzebethille to…

Viisuja ja lisää nauhaa

Nyt tulee uutispommi: niin vakava ja totinen kuin minäkin olen, niin aivan kuulkaa euroviisuja katson. Ihan vain sen takia, kun olen saanut olla kaksi kertaa juttukeikalla viisuissa ja se on ihan mielettömän hauskaa. Keikka kestää yleensä viikon, sinä aikana ei ole olemassa mitään mutta ja viisukansa on ihan tajuttoman hilpeää porukkaa. Siispä televisiolakko on murrettu ja katsottiin eilen ensimmäistä semifinaalia. Koska ahkerat kädet eivät lepäää koskaan, tein Uffelle lisää sinipuunauhaa semifinaalin aikana. Selkä on kipeä ja kädet huiman väriset, mutta niinpä vain kudoin kolme metriä nauhaa illan aikana. Sinipuulanka on ihanaa, mutta sinipuussa on yksi ominaisuus:

Se värjää kädet, kun sitä käsittelee.Aah, nyt kun harrikka on myyty, keskiaikaa saa hörhöillä enemmän kuin tarpeeksi, on seuraava hulluus jo tulollaan... ne täytekakut! Laitan tästä linkin maistiaisiksi http://ewelynin.vuodatus.net/Ei kukaan kakkua haluaisi? Minä voin tehdä, mutta en syödä, kiitos vaan. On ihan tarpeeksi monta…

Nauhakone käy, flemish peasant smock done.

Tämmöistä pukkaa nyt tulemaan.
Mahtava viikonloppu! Pihahommia, grillailua ja valtaisa saldo käsitöissä: a) Kaarinan nauhaa krappilangasta 4 metriä b) Kaarinan nauhaa sinipuulangasta 2 metriä - ja jatkuu c) flemish peasant dress : smock done eli flaamilaisen rahvaanpuvun alusmekko valmis. Lisäksi pesaisin sen vihertävän pellavan, josta teen nuotiolle uusimman muinaismekon. Ei viitsi nokipatojen ääressä hääriä valkoisessa, puhumattamaan hienosta punaruskeasta villakoltusta. "Arki"essuksi taidan koristaa sen turkoosin Mikkelin muinaispuvun kankaan palan, jonka sain Maija-Liisalta viime viikon Nastolan Näppärien kokoontumisessa. Kangas on käsikudottua... kotona on myös hieno, käsinkudottu Mikkelin oranssi kangas, vaippahame oikeastaan. Siinä on pari virhettä ja sen takia se jäi Maija-Liisalta ylimääräiseksi. Kutoa paukutteli sitten toisen samanlaisen. Esitteli lautanauhatyöt ja sitä rataa. Tuumasin, että voisin kaikessa rauhassa rakennella siitä juhlavan viitan hapsuineen ja iskunauha…

Postipaketteja tulvaksi asti

Flemish peasant ei nyt ole edistynyt, koska tuli muuta kiirettä. Ensin tuli postilaatikkoon lautanauhakirja. No, kannen kuvan perusteella ostin, oletin että olisi ollut enemmän valmiita ohjeita mutta höpö höpö. Teoriaa teoriaa teoriaa. Plääh! Minä haluan reseptejä.
Sitten tuli kirje, jossa sanottiin, että Naturtuchen paketti on tulli Siwaan. Se piti hakea kiireen vilkkaa ja aaaahhhh sitä kangasta! Aivan täydellisiä eli se krappivilla ja oikein syvä indigo. Nyt tulee juhannuskruunajaisiin vaippahametta ja essua.
Krappi innosti niin, että hain kirjontalankalaatikon ja sieltä Tertun taivaallisen ihania kasvivärjättyjä kirjontalankoja. Loin Kaarinan muinaispuvun tiilikuvioisen loimen ja pistelin menemään ensimmäisen metrin. Valmis nauha on noin puoli senttiä paksu ja hiton vaikea tehdä, koska laudat tuppaavat kieppumaan miten sattuu. Kaikkiin reikiin ei mene lankaa ja se vääntää lautoja hassusti.

Kangas ja nauha ovat luonnossa ihan eri väriset, mutta jostain syystä digitekniikka haluaa esitt…

Flemish peasant, part 3.

Pääntie näyttää tältä ennen silitystä.

Alusmekosta on nyt valmiina puolet eli toinen hiha kiinnitetty ja saumanvarat huoliteltu, samoin sivukiila. Harmittaa oma laiskuus ja pellavan outo käytös... saumanvarat eivät ole tasaisen leveät. Mutta yritäpä leikata saumanvaraa isoilla rautasaksilla sen jälkeen kun sauma on ommeltu... ohuen ohut pellava luisti alta pois, joten päätin sietää tämän hirvittävän epäkohdan mekon sivusaumassa.
Lähilähikuva saumasta. Siinä on mittakaavana ihan normaali silmäneula eli ei hirmu isoa pistoa. Harmi, etteivät kaikki saumanvarat ole yhtä tasaisia. Ensi kerralla sitten.

Eilinen ompelu jäi vaatimattomaksi, siis mekon osalta, koska olin illalla pitämässä neulakinnaskurssia ja samalla ompelin turkikset neljään susilakkiin kiinni. Herra sovitteli niitä... minä repeilin vedet silmissä sohvalla, kun se leikki että sillä kasvaa päässä vaalea tukka. Sommitteli karvoja kivasti ja hymyili leveästi. "Minä leikin nyt juontajaa", herra kehui. Ja koska olen luvannu…

Flemish peasant. Part 2.

Puolikas mekko ja avustaja.

No ni. Hihat tehty, toinen kiinnitetty. Pääntie huoliteltu. Toinen kylki kiiloineen ommeltu kiinni. Saumojen huolittelu aloitettu. Eikka maannut joka vaiheessa kankaan päällä.
Kuvia tulee, jahka kortinlukija löytyy ... terveisiä evakkotiloista vol 1. Siis Ilmarisentien väistötiloista. Kohta sitten otetaan Elinan kanssa läppärit kainaloon ja lähdetään kuukaudeksi evakkotilaan vol 2 eli Mediakulman bunkkeriin. No windows... ainoat ikkunat seurvaavat viikot ovat koneessa. Huumoria.
Jaa, mutta pääsenkin neljäksi päiväksi Kööpenhaminaan tuossa toukokuun lopulla! Hehee! Museoon! Sanomalehteen! Tivoliin! Ostoksille! Ja kaikki tämä työaikana.
Minä pidän tästä työstä!

My first flemish peasant kirtle, part one: the sleeve for the smock!

Piti laittaa otsikko englanniksi, koska Eva bloggaa ulkomaankielellä. Tiedoksi siis tuutorille: eka hiha on ommeltu kasaan. Silkillä ja pikkiriikkisillä takapistoilla, huolittelu yliluottelemalla.

Ja sitten jotain aivan muuta...neulakinnaspipoja susireunuksella (juu, laillista tavaraa on ja siksi pahuksen arvokasta, mutta hyvä niin). Alareunat on jo kiinnitetty, vielä yläreunojen piilotikki. Herra pääsee valitsemaan yhden itselleen ja yksi lähtee lahjakoriin Pennsiciin. Loput voisi vaikka viedä jonnekin markkinoille myyntiin.
Näitä tulee vielä muutama, jahka turkisguruni rouva A tekee karvatyöt. Tummaa ruskeaa ja vitivalkoista ainakin.

Hullun hatuntekijän juhlat - 3 päivää

Olipa viikonloppu!
Oli sovittu, että Eva ja Uffe tulevat meille viettämään vappua. Tarkoituksena oli saada alkuun ensimmäinen renessanssimekko eli alusmekko ja flaamilainen mekko... siis smock ja flemish peasant kirtle, tietysti siihen sitten partletit ja muut lisukkeet.
Oh, eipä mennyt ihan suunnitelmien mukaan... torstai eli vapunaatto istuttiin iltaa, maisteltiin ihania empanadoja chili-korianterikastikkeen kera. Perjantaina eli vapunpäivänä istuin aamulla kahvimukin ääressä ja kurkkasin facebookkiin. Ei siellä varmaan ketään ole... olipas, Suski. Vappuaamuna kello 8.30... no, vokottelimme siinä Suskin hyppäämään Turusta bussiin ja ajamaan Lahteen. Suskihan tuli! "Enpä olisi uskonut, että löydän itseni Lahdesta, tuumasi Susanna vapunpäivän uudenvuodenjuhlissa" Askarreltiin odotellessa Rikulle uusia hahmoja...kuohuviinipullon korkista. Tuli piispaa ja Oswald-kääpiösoturi Dungeons & Dragons -rooolipeliin.
Seuraavaksi kaapattiin Ilona mukaan juhliin, viaton neitoparka o…