Elämä jatkuu

elokuuta 18, 2008

Voi sentään, ei loppunut kaaos pelkkään tulipaloon. Taloa jouduttiin avaamaan ja purkamaan palon takia ja voi hitto, alkoi paljastua yhtä sun muuta inhottavaa. Ostimme kotimme vuosi sitten ja tämän piti olla katosta kellariin remontoitu. Niin olikin, mutta nyt talossa ravaa asiantuntijaa antamassa lausuntoja talon rakennusvirheistä. Putkimiehet, purkajat, palomiehet, sähkömiehet ovat kaikki epäuskoisia: he eivät ole koskaan nähneet mitään tällaista.

Mutta rakennusvirheistä lisää sitten kun tavarantarkastaja on käynyt ja vakuutustarkastaja antanut omat kommenttinsa.

Hyviä uutisia on toki; alakerran lattialämmitys on päällä, kiuas lämpiää, yläkertaa lämmittää takka ja taulutelkkari, johon saamme sähköä rakennusmiesten piuhoista...

Pyykkiä saa pestä sillä "ulkopuolisella" sähköllä. Kahvia ja teetä ei voi keittää yhtä aikaa : )

Mutta ihan kohta tänne tulee keittiösuunnittelija miettimään, mitä tehdään revityn keittiön tilalle. Haluan edelleen talon olevan meidän oma Huvikumpumme, hilpeä ja värikäs talo, joka on sekoitus mummolan muistoja ja uusia asioita.

Olli sai tunikansa ja hip hei, se sopii ilman ensimmäistäkään sovitusta!

Oma alusmekko sen sijaan on takuulla kisan kärjessä, jos Homobonuksen pyhimysjuhlassa järjestetään surkeiden käsitöiden kilpailu... olin leikatessani aika shokissa, Kattarinan kanssa punnersimme lattialla ja minä heittelin kaavaan mittoja ulkomuistista. Väärin meni ja kiiloista tuli liian lyhyet. Kangasta oli liian pieni pala ja yritimme käyttää joka sentin.

Kun ihmettelin helmaa pari päivää myöhemmin, kekkasin nerokkaasti että teen "niistä jämäpaloista" jotain jatkoa helmaan.
Ai mitä jämäpaloja muka jäi kankaasta, josta käytettiin leikkausvaiheessa joka sentti???
Ne olivatkin puvun hihat....

Kyllä voi käsityöläinen tuntea itsensä typeräksi ja turhautuneeksi sillä hetkellä. Ei siis tule marjapuuron väristä alusmekkoa Ollin ja Jolandan häihin. Ja lehmuksenvihreä villa on kudottu sahalla, koska kangas on täynnä sahajauhoa. Siis kuka väittää, ettei keskiajalla ollut "puuvillaa". Minulla on. Sanan varsinaisessa merkityksessä... itku ja hammastenkiristys!

Mutta Ollin takki ja pussihousut ovat nyt työ numero yksi. Viitta on muutes tosi upea, Anneli on tehnyt turkisten kanssa hienoa työtä. Mun tarvitsee enää ommella turkikset kiinni viittaan.

You Might Also Like

3 kommenttia

  1. Minkä mallisen viitan olet yleensä tehnyt? Itsellä tekisi kovasti mieli ommella viitta, mutta kun se malli. . . Ihan päästä en uskaltaisi ruveta leikkelemään, eikä ihan pelkkä puoliympyrän muotoinen kangaspala istu harteille. Jos voit jotain kertoa, niin kiitos :)

    VastaaPoista
  2. Hei! Olen tehnyt keskiajalle nimenomaan niitä puolipyöreitä tai siitä vielä leveämpiä. Puolipyöreään pitää leikata pieni muoto pääntielle, niin sen saa istuvammaksi.

    VastaaPoista
  3. Kiitos, pitääpä kokeilla leikata pääntielle jotain muotoilua. Ihana blogi muuten, nyt vasta löysin tieni tänne mutta on pitänyt lukea kaikki tekstit alusta asti :)

    VastaaPoista

More Saffron!

Lautanauhakirja löytyy täältä:

Tilaa keittokirjamme täältä